Hallitusohjelma: Seitsemässä päivässä lääkäriin

Hoitotakuun kiristys osoittaa, että terveyskeskusten pelastaminen otetaan vakavasti, sanoo Lääkäriliiton Samuli Saarni.

Hallitusohjelma: Seitsemässä päivässä lääkäriin Kuva 1 / 1

Hallitusohjelma julkaistiin hetki sitten Helsingin keskuskirjasto Oodissa. Hallitus parantaisi perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarnin mielestä hoitotakuun kiristäminen on osoitus siitä, että terveyskeskusten pelastaminen otetaan hallituksessa vakavasti.

– Hoitotakuu aiheuttaa kannustimen kunnille laittaa perusterveydenhuollossa johtaminen ja työolot kuntoon. Se on keskeinen keino palauttaa perusterveydenhuollon uskottavuus.

THL arvioi, että viikon hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmässä toteutettuna 1 600–2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Hallituksen mukaan paremmalla työnjohtamisella, digitalisaatiolla ja uusilla moniammatillisilla sote-keskuksilla tavoite voidaan saavuttaa noin tuhannen yleislääkärin lisäyksellä.

300 lääkärin lisäys saadaan hallituksen mukaan aikaiseksi täyttämällä pitkään täyttämättömänä olevat virat ja korvaamalla tilapäiset vuokralääkäriostot vakinaisilla lääkäreillä.

Saarnin mielestä hallitusohjelmassa on hyvin tunnistettu työolojen houkuttelevuuden parantaminen keskeisenä tekijänä.

– Uskon, että perusterveydenhuolto on mielekästä työtä monen lääkärin mielestä, kunhan työolot on järjestetty niin, että lääkäri voi keskittyä tekemään työnsä kunnolla.

Huolta herättää se, että terveyskeskukset on määritelty ohjelmassa hyvin laaja-alaisiksi toimijoiksi.

– Pitäisi tarkastella avoimesti ja innovatiivisesti, mikä toimii ja mikä ei, eikä etukäteen hirttäytyä johonkin tiettyyn malliin, Saarni sanoo.

Terveydenhuollon painopistettä halutaan siirtää erikoissairaanhoidosta enemmän perustasolle. Hallitus haluaa käynnistää tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisiin sote-palveluihin. Sote-keskuksista täytyy hallitusohjelman laatijoiden mukaan tehdä ammattilaisia houkutteleva työpaikka, jotta työntekijöiden ammattitaidon kehittyminen ja työhyvinvointi turvataan johtamisen ja rakenteiden kautta.

Saarni toivoo, että sote-keskusten kehittämisohjelma käynnistetään heti eikä sitä sidota sote-uudistukseen, koska tällöin vaikutukset viivästyisivät.

18 maakunnan malli

Sote-uudistuksen valmistelu käynnistyy edellisten vaalikausien pohjalta huomioiden perustuslailliset reunaehdot. Uudistus aiotaan tehdä vaiheistaen.

Sote-palveluiden järjestäminen olisi jatkossa itsehallinnollisilla maakunnilla, joita on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta tultaisiin säätämään erillisellä lailla. Kansalaiset voisivat käyttää sote-palveluita yli maakuntarajojen kuten nyt. Erikoistason palveluista huolehtii viisi yhteistoiminta-aluetta, jotka pohjautuvat erva-alueisiin.

Hallitusohjelmassa linjataan, että maakuntien palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina, ja yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä tuottajina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistettaisiin järjestöjen roolia, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa palveluja.

Kansalaisten yhdenvertaisen ja sujuvien palveluiden tueksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta. Tällä hetkellä kunnat ovat voineet myöntää palvelusetelin halutessaan.

Saarnin mielestä terveydenhuollon palvelujen tuotanto olisi saatava pois kuntapohjalta isommille toimijoille, mutta sen sijaan useissa sosiaalipalveluissa kunta voisi olla luonteva tuottaja. Tällainen jako on Saarnin mukaan kansainvälisesti yleinen ja toimiva.

Vanhuksille lisää hoitajia

Hallitus vahvistaisi vanhustenhoidon hoitajamitoituksen 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti. Nykyään mitoituksen vähimmäistaso on 0,5.

Kaikille paperittomille turvattaisiin välttämätön hoito sekä alle 25-vuotiaille toteutettaisiin maksuton ehkäisy. Nämä olivat myös Lääkäriliiton hallitusohjelmatavoitteita.

Hallitus aikoo muuttaa Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen sairaalaksi. Vaasa menetti tittelin vuonna 2016, kun Pohjanmaalta mukaan kelpuutettiin vain Seinäjoen keskussairaala. Ruotsinkielisten huoli on ollut, saako Seinäjoen keskussairaalasta palvelua myös ruotsiksi. RKP on ajanut näkyvästi laajan päivystyksen jatkumista Vaasassa. Muutos vaatii vielä terveydenhuoltolain avaamista.

Hallitus aikoo myös selvittää vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet. Lisäksi hallitus aikoo säätää itsemääräämisoikeutta kunnioittavan lain sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä aiotaan poistaa, ja lääketieteelliset hoidot aiotaan eriyttää juridisen sukupuolen korjauksesta. Sukupuolen voi korjata täysi-ikäinen henkilö, joka tekee selvityksen siitä, että kokee pysyvästi kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Korjaamiseen tulee harkinta-aika.

Rokotusohjelmaa aiotaan myös laajentaa. Ohjelmaan on tulossa muassa HPV-rokotus pojille ja seulonta muun muassa suolistosyöpien suhteen.

Myös hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus turvataan.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti.

Perhe- ja peruspalveluministerin salkku meni SDP:lle ja sosiaali- ja terveysministerin salkku vasemmistoliitolle. Tulevan pääministerin Antti Rinteen (sd) hallituksessa tulee olemaan yhteensä 19 ministeriä. Hallituksessa ovat sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton lisäksi keskusta, vihreät ja RKP.

Hallitusohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lue lisää: Lääkäriliitto pitää hallitusohjelmaa monin osin onnistuneena

Kirjoittajat
Tuomas Keränen ja Tiiamari Pennanen

Kuva
Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 3.6.2019.

Oletko jo lukenut nämä?