Hedelmöityshoitojen oltava tasavertaisia

Hallinto-oikeus päätti HUS:n johtajaylilääkäriä Markku Mäkijärveä koskevassaan linjauksessa, että hedelmöityshoitojen kieltäminen naispareilta on syrjintää.

Hedelmöityshoitojen oltava tasavertaisia Kuva 1 / 1

– Kun päätös on, ettei naispareille anneta hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla, se on yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Helsingin hallinto-oikeuden laintulkinnan mukaan syrjintää sukupuolen ja sukupuolisen suuntautumisen mukaan, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Myllymäen mukaan hallinto-oikeuden perusteet linjauksessa nojaavat vahvasti lainsäädäntöön. Hallinto-oikeus päätti HUS:n johtajaylilääkäriä Markku Mäkijärveä koskevassaan linjauksessa, että hedelmöityshoitojen kieltäminen naispareilta on syrjintää ja niin ei voi tehdä.

Mäkijärvi ja muut yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit päättivät 2015, että luovutetuilla sukusoluilla ja sosiaalisin perustein tehtäviä hedelmöityshoitoja ei sisällytetä julkisen sektorin palveluvalikoimaan tai sen rahoittamaan toimintaan.

Tällä hetkellä kukaan ei saa julkisella sektorilla hedelmöityshoitoja lahjasoluja. Tämä koskee yhtälailla heteropareja, joilla on lääketieteellinen peruste.

Hoito yhdenvertaista kaikille

Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat yleisistä hoitolinjauksista, joiden avulla sairaanhoitopiireissä hoidetaan potilaita yhdenvertaisesti. Yhtenäiset linjat ovat tarpeen niin syöpähoidoissa kuin hedelmöityshoidoissa. Yliopistosairaaloissa arviointiylilääkärit arvioivat tutkimusnäytön perusteella mikä on hoitojen tai lääkkeiden vaikuttavuus.

– Johtajaylilääkärit, nimenomaan ERVA-johtajaylilääkärit tekevät näitä yhteisiä linjauksia siksi, että asuinpaikasta ja sairaanhoitopiiristä riippumatta, hoito ja hoitoindikaatiot olisivat heille samat.

Myllymäen mukaan onkin erikoista, mikäli tämäntyyppisiä linjauksia ja hoitosuosituksia ei pidettäisikään hyvänä asiana tai jok`ikinen asia katsottaisiin tiheällä kammalla potilaskohtaisesti.

– Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pelkkä seksuaaliterveyden tai sukupuolisen suuntautumisen asia. Tässä kokonaisuudessa pyritään siihen, että julkisen terveydenhuollon voimavarat ja resurssit käytettäisiin mahdollisimman järkevästi, mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja niin, että postinumero ei määrittele potilaan hoitoa.

"Uhkasakon kumoutuminen hyvä asia"

Hallinto-oikeus kumosi myös lautakunnan asettaman 30 000 euron henkilökohtaisen uhkasakon Mäkijärvelle. Tätä Myllymäki pitää hyvänä asiana. Hän ihmettelee ylipäätään uhkasakon asettamista.

Uhkasakko pitäisi Myllymäen mielestä tarvittaessa asettaa työnantajalle eli sairaanhoitopiirille tai kunnalle, eikä yksittäiselle virkalääkärille esimerkiksi, kun hoitotakuu ylittyy.

– Nyt uhkasakko olikin yksittäisen virkalääkärin henkilökohtainen. En ole kuullut ennen vastaavasta. Jos tämä olisi jatkossa oikeuskäytäntö, niin mitä se sitten tarkoittaisi terveydenhuollon johtamiselle ja lääketieteelliselle vastuulle, kysyy Myllymäki.

Lääkäriliitto on pohtinut hedelmöityshoitoja myös etiikkakirjassaan. Lähtökohtana on ollut, että hedelmöityshoitoja annetaan, jos hoidetaan sairautta. Tällainen tapaus voi olla kun naisella on esimerkiksi munanjohtimet tukossa.

– Ymmärrän hallinto-oikeuden ja yhdenvertaisuusvaltuutetun pohdinnan. Jos naisella on munanjohtimet tukossa, niin sehän on lääketieteellinen ongelma, johon on olemassa ratkaisu. Silloin asiaa ei saa ratkaista seksuaalinen suuntautuminen.

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva
Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

  • Saako vaihtaa hetkeksi aihetta?

    Suomalaista mediaa seuraamalla voisi luulla, että ilmastonmuutoksessa on kyse yksittäisten kuluttajien valinnoista. ?Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa?, Yle otsikoi 29.12. Kuluttajavalintoihin onkin toki helpoin vaikuttaa. Niistä puhuminen luo kuitenkin harhan siitä, että voidakseen tehdä mitään olisi pystyttävä täydelliseen nuhteettomuuteen. Se vie myös huomion pois ongelman ytimestä. Jopa yli kolmasosan kaikista kasvihuonepäästöistä on tuottanut vain 20 yrityksen joukko, kertoo Climate Accountability Institute. Samat hiili-, öljy- ja kaasuyritykset ovat rahoittaneet härskisti myös tieteeltä näyttävää disinformaatiota, jolla hämärrettiin tosiasiat, jotta yritykset saattoivat jatkaa voittojensa takomista. Vireillä on useita oikeusjuttuja näitä yrityksiä vastaan. Öljyjätti Exxon Mobilin on raportoitu tienneen ilmastonmuutoksesta 70-luvulta saakka. Mitättömiä eivät ole myöskään valtioidentekemiset. Vaikka yhteinen talomme on liekeissä, moni poliitikko kaataa yhä lattialle bensiiniä. G20-maat syytävät hiileen edelleen tukiaisina 64 miljardia dollaria vuodessa. Nämä maat tuottavat neljä viidesosaa kaikista kasvihuonekaasuista. Miksi siis puhumme vain kuluttajavalinnoista? Tietokirjailija Naomi Klein sanoo, että ympäristöajattelussa tapahtui muutos 80-luvulla.Ympäristökriiseihin oli aiemmin vastattu käymällä ongelmien aiheuttajien kimppuun. Epävirallinen iskulause oli Sue the bastards. Aktivistien oli paitsi vaikutettava lainsäädäntöön, usein myös haastettava oikeuteen yrityksiä, jotka tekivät voittoa ympäristömyrkyillä. Kleinin mukaan kaikki muuttui Reaganin aikana. Republikaanihallinto mielsi ympäristökysymykset puoluepolitiikaksi, jolla tavoiteltiin valtaa. Reaganin sisäministeri puhui vainoharhaisesti jopa natsi-Saksan kaltaisesta kontrollista, johon ympäristöasioilla muka pyrittiin. Ympäristöihmiset heitettiin ulos piireistä, joissa asioihin vaikutettiin. Syntyi uusi ympäristöajattelun sukupolvi, joka vältti vastakkainasetteluita. Ympäristöongelmat piti mieltää bisnesmahdollisuuksiksi, keksiä win-win-ympäristötekoja, jotka hyödyttivät myös yritysten osakkeenomistajia. Olemme tämän ajattelun lapsia. Ilmastonmuutos vaatii kuitenkin sitä, monen muun asian ohella, että maailman tuottoisimpia yrityksiä pakotetaan jättämään triljoonien arvoiset öljy-, hiili- ja kaasuvarat maan alle. Se ei tule olemaan kaikille win-win. Onneksi kaikki eivät miellä itseään vain kuluttajiksi. Newyorkilainen ystäväni suunnittelee nälkälakkoa motivoidakseen lempeästi korkeakouluaan luopumaan sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Jopa biljoonaluokan mittakaavassa voi vaikuttaa ? mutta ei yksin. Suuri voitto ilmastoliikkeelle oli Euroopan investointipankin marraskuinen historiallinen päätös lakata rahoittamasta öljy-, hiili- ja kaasuhankkeita. Ratkaisun mittakaava ei ole pieni: EIP aikoo kanavoida biljoona euroa vähähiilisiin hankkeisiin ensi vuosikymmenellä. Sen päätöstä muuttaa lainapolitiikkaansa edelsi kuitenkin kymmenientuhansien kansalaisten pitkäaikainen painostus ja mielenosoitusten sarja. Rahoittajiin vaikuttamista pidetään keskeisenä strategiana, jonka ansiosta esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheidpolitiikka murtui. Ympäristöjärjestö 350.org kannustaakin yhteisöjä ja val­tioita luopumaan sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Divestment-kampanja on kerännyt jo 12 biljoonan dollarin arvosta sitoumuksia luopua sijoituksista hiili-, öljy- ja kaasualoille. Kuluttajavalintoihin keskittymällä pidämme kiinni illuusiosta, jonka mukaan ongelma on yksittäisten kuluttajien ratkaistavissa. Se ei ole. On välttämätöntä liittoutua ja lakata ajattelemasta itseään ensisijaisesti kuluttajana. Tämä saattaisi tapahtua helpommin, jos keskustelisimme kuluttajavalintojen lisäksi myös ilmastoliikkeen muista keinoista. Liikkeen tuoreista voitoista puhuminen loisi myös toivoa. Myös se, kuten aika, on käymässä vähiin. ?

    Kommentit 18.1.2020
  • Väitöskirja ja arkityö käsi kädessä

    Kirurgi Sanna Andersson iloitsee, että sai tehdä väitöstutkimuksen kiinnostavasta kliinisestä aiheesta.

    Uutiset 17.1.2020
  • Anestesiologin kokemus ei vaikuta haittatapahtumien määrään tekonivelkirurgiassa

    Kirurgin kokemuksella sen sijaan on merkitystä.

    Tutkittua tietoa 17.1.2020