Hengitysoireiden taustalla on usein psykologisia tekijöitä

Terveysahdistus, vaikeudet tunteiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden todennäköisyyttä.

Hengitysoireiden taustalla on usein psykologisia tekijöitä Kuva 1 / 1

Toiminnalliset hengitykseen liittyvät oireet ovat suomalaisväestössä tavallisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin neljänneksellä suomalaisväestöstä on hengitystieoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisissa mittauksissa havaittavaa hengityspoikkeamaa.

Erilaiset psykologiset tekijät, kuten terveysahdistus, vaikeudet tunteiden ja niihin liittyvien kehon reaktioiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden ja runsaan terveyspalvelujen käytön todennäköisyyttä.

Tutkimus tehtiin THL:n, työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja se julkaistiin Psychological Medicine -lehdessä.

Arviot toiminnallisista hengitysoireista ja niiden esiintyvyydestä ovat vaihdelleet suuresti. Asiaa selvitettiin vertailemalla koko väestöä edustavassa aineistossa itse koettujen hengitysoireiden, objektiivisesti mitatun keuhkojen toiminnan sekä erilaisten psykologisten tekijöiden välistä yhteyttä.

Väestöstä 26 prosentilla oli hengitysoireita (yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta) ilman, että heillä havaittiin poikkeavia arvoja keuhkojen tilavuutta ja toimintaa mittaavassa spirometriatutkimuksessa. Psykologisia tekijöitä selvitettiin kyselyllä. Kun analyysista suljettiin pois ne, joilla oli joko lääkärin toteama hengityselinsairaus tai vakava mielenterveyden häiriö, havaittiin että psykologiset tekijät liittyivät merkitsevästi selittämättömiin hengitysoireisiin.

Tutkimuksen tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista.

Aineistona tutkimuksessa käytettiin THL:n vuonna 2000 keräämää Terveys2000-kyselyä, johon oli vastannut yhteensä 7 419 henkilöä. Heistä 6 185:stä oli tietoa hengitystieoireista, spirometriatuloksista sekä lääkärin toteamista sairauksista. Tutkimuksen luonteesta johtuen suoraa syy-seuraussuhdetta psykologisten tekijöiden ja hengitysoireiden välillä ei voitu osoittaa.

kirjoittaja: Hertta Vierula
toimittaja

kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?