Naisilla astma on yhteydessä hormonitoimintaan, ja osalla astma voi pahentua merkittävästi kuukautisten aikaan. Hormonikorvaushoidosta on saatu aiemmin hyvinkin ristiriitaisia tutkimustuloksia, mutta tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa sillä oli vaikutusta astman kehittymiseen ja hoidon lopettaminen auttoi astman hoidossa.
Tapaus-verrokkitutkimuksessa jokaiselle 40–65-vuotiaalle astmaa sairastavalle naiselle haettiin 10 verrokkia. Vuodesta 1995 vuoden 2018 loppuun astmaatikkoja löytyi 34 533 ja verrokkeja oli 345 116.
Monimuuttuja-analyysissä, jossa ikä, talouden tulot ja koulutustaso oli vakioitu, hormonikorvaushoidon todettiin lisäävän astmaan sairastumisen riskiä 63 %.
Potilaat, jotka lopettivat hormonikorvaushoidon, kykenivät lopettamaan astmalääkityksen 2,12 kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka jatkoivat hormonihoitoa. Lisäanalyysissä todettiin, että estrogeeni ja estrogeeni-progesteroniyhdistelmä lisäsivät astman puhkeamisen todennäköisyyttä, sen sijaan pelkkä progesteroni suojasi astmalta.
Tulos laittaa miettimään hormonikorvaushoidon hyötyjä ja haittoja. Toki rekisteritutkimuksessa on aina heikkoutensa, mutta tulokset ovat kuitenkin kliinisesti relevantteja. Aikuisiällä astmaan sairastuneilta naisilta on syytä arvioida myös hormonikorvaushoidon tarve ja miettiä, voiko hormonihoito olla osaltaan laukaisemassa astmaa.
Hansen ESH ym. Hormone replacement therapy and development of new asthma. Chest 2021;160:45–52,
Heikki Ekroos
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 35/2021.
