Hospitalistit tulevat Uuteen lastensairaalaan

Teknologia parantaa tiedon kulkua ja neljällä vuodeosastolla otetaan käyttöön uusi erikoislääkärin toimenkuva eli hospitalisti.

Hospitalistit tulevat Uuteen lastensairaalaan Kuva 1 / 5

Yhdessä jok´ikisen lapsen turvaksi.

Näin ylevästi lukee ­Uuden lastensairaalan ­vastaanottoaulassa Helsingin Meilahdessa. Tämän aulan kautta lapset ja nuoret vanhempineen toivotetaan terve­tulleeksi sairaalaan. Päivystyksen sisäänkäynnissä suuren Muumi-aiheisen maalauksen alla seisoo rivi ilmoittautumisautomaatteja. Kela-korttia näyttämällä automaatti pyytää lasta valitsemaan haluamansa avatar-hahmon kuuden eläin- ja animaatiohahmon joukosta. Automaatti tulostaa rannekkeen ja ohjeistaa potilasta. Valittu avatar kulkee lapsen mukana koko hoitopolun.

– Olemme halunneet tehdä oloista sellaiset, että lapsi unohtaisi sairauteen liittyvät ikävät asiat, sanoo Lasten ja nuorten sairauksien linjajohtaja, lastenlääkäri Pekka Lahdenne.

Ylempiin kerroksiin potilaat kulkevat kolmen hissin kautta. Pohjakerrokseen sijoittuvat laboratorio, päivystys ja ­kuvantaminen. Päivystyksessä potilaat ohjataan kahteen odotustilaan: terveyskeskustyyppiseen päivystysvastaan­ottoon ja sairaalapäivystykseen.

– Sairaalapäivystyksessä on 12 seurantapaikkaa, joissa on sairaampia lapsia. Lapset voivat olla seurantatilassa tarvittaessa yli yön. Heidän vointinsa ­arvioidaan 6–12 tunnin sisällä, jolloin päätetään, otetaanko potilas osastolle vai kotiutetaanko. Arviointi vaatii lääkäriltä oppimista ja kokemusta, sanoo Lahdenne.

Lääkärit ja hoitajat istuvat työpisteillään seurantahuoneiden läheisyydessä. Potilaille apu on muutaman askeleen päässä. Kun henkilökunta haluaa hoitaa tietosuoja-asioita, takatoimistot avohoitaja-aseman takana ovat oikea paikka siihen.

– Ne asiat puhutaan suljetussa kans­liassa tuossa takana. Huumori ja käkä­tykset eivät tässä käy, selventää Lahdenne.

Hospitalisti kuudessa kerroksessa

Verrattuna Lastenklinikalta tuttuun käytäntöön, jossa vuodeosastot ovat olleet yhden erikoisalan osastoja, Uudessa lastensairaalassa on toisin. Jokaiselle vuodeosastolle tulee kahden tai kolmen erikoisalan potilaita. Tämä tulee muuttamaan lääkäreiden toimintaa.

– Siksi olemme perustaneet uuden toimenkuvan eli hospitalistit. Hospitalisteja on yksi vuodeosastoa kohti. He ovat erikoislääkäreitä, jotka ovat vastuussa osaston toiminnasta. Samoin päivystyksessä ja ajanvarauspoliklinikalla on oma hospitalisti.

Hospitalisti huolehtii, että hoitoprosessi pysyy samanlaisena ja standardisoituna, turvallisena ja laadukkaana.

– He vastaavat koko toiminnan yhtenäisyydestä ja prosessien kehittämisestä yhdessä osastonhoitajan kanssa, Lahdenne sanoo.

Työtä pitää organisoida ­uudella tavalla.

– Emme toki yhtenäistä sitä, miten lääkäri hoitaa lääketiedettä, vaan esimerkiksi sen, miten osastolla kierretään, minne kirjataan tietyt asiat, ja mitä tapahtuu, kun potilas kotiutuu.

Yhden napin takana

Neljään ylimpään kerrokseen on sijoitettu 118 vuodeosastohuonetta, joista 22 on isompia kahden hengen huoneita. Yhteensä vuodepaikkoja on 140. Potilasviihtyvyyteen on panostettu. Jokaisen huoneen yhteydessä on oma suihku ja vessa, vuodesohva vanhemmille ja ikkunanäkymä.

Vuodeosastolla jokainen lapsi saa käyttöön tablettitietokoneen. Nettisurffailun ja pelien pelaamisen lisäksi sillä voi tutustua Terveyskylän kautta omaan sairauteen.

– Tavoitehan on, että sairauteen ­perehdyttäisiin etukäteen ja osastolla. Nykytoiminnassa käytetään edelleen paljon aikaa sairaudesta kertomiseen. Toki niin täytyy tehdä, mutta aika vähän siitä jää potilaalle mieleen, Lahdenne täsmentää.

Tabletti mahdollistaa myös lääkärin etäkonsultaation huoneeseen. Lääkäriä voidaan konsul­toida, mutta vanhemmat ­eivät voi tehdä sitä suoraan, vaan aina mennään hoitajien kautta.

– Jos he eivät osaa ratkaista asiaa, he soittavat talossa olevalle päivystävälle lääkärille. Asiantuntija-apua voidaan kuitenkin tuoda digitaalisesti myös talon ulkopuolelta tarvittaessa. Potilaskonsultaatio suoraan potilashuoneeseen lisää laatua ja turvallisuutta.

Tekniikka paikallistaa lääkärin

Uudessa lastensairaalassa hyödynnetään myös uutta paikantamisteknolo­giaa. Teknologian avulla voidaan paikallistaa laitteita, sänkyjä ja pyörätuoleja, mutta tiedetään myös, missä esimerkiksi kirurgi on osastolla.

– Toiminnasta vastuussa olevat voivat nähdä, missä osaston resurssit ovat. Esimerkiksi, jos lääkäri on kulman takana, hänet voidaan helposti tavoittaa.

Toinen hyöty pai­kal­listamisteknolo­giassa on siinä, että järjestelmään jää jälki siitä, kuka on vieraillut potilashuoneessa.

– Potilaat hyötyvät, koska vanhemmat eivät useinkaan muista, kuka lääkäri on käynyt heidän lapsensa luona. Tablettiin ja huoneen isolle ruudulle voidaan tuoda tieto, että se ja se lääkäri on käynyt. Tämä on myös tärkeä turvallisuutta lisäävä ominaisuus.

Lisäksi uuden teknologian avulla esimerkiksi käyntimääriä analysoimalla voidaan saada automaattisesti lisätietoa, kuinka raskashoitoisia potilaita huoneissa on. Tällä hetkellä hoitoisuusluokitus perustuu arviointiin. Se kuitenkin vaikuttaa suoraan henkilökunnan resursointiin.

Vastaanotto jouhevammaksi

Toisessa kerroksessa sijaitsevissa 65 vastaanottohuoneessa muutetaan myös käytäntöjä. Lastenklinikalla potilaat ovat tavanneet ilmoittautumisen jälkeen ­ensin hoitajan, jonka jälkeen he ovat odottaneet pääsyä lääkärin vastaanotolle. Käynnin jälkeen potilaat ovat käyneet vielä hoitajakansliassa tarvittaessa. Nyt ketjusta tiputetaan ensimmäinen hoitajakäynti pois valtaosalta.

– Toimintasuunnittelulla ja tilasuunnittelulla pyrimme siihen, että potilaat pääsevät suoraan lääkärin pakeille. Esitiedot voidaan kerätä digitaali­sesti. Ensikäynneille varataan toki potilasta kohden aina enemmän aikaa.

Potilailta kerätään sairaalasta palautetta, mutta uudella tavalla.

– Tähän mennessä palautteita on saatu ilman hoitohenkilökunnan osallistumista vain alle prosentista potilaskäyntejä. Lapsus-tutkimuksesta tiedämme, että sairauden eri vaiheissa eri asiat on tärkeitä. Uuden järjestelmän avulla tulemme saamaan paremman kuvan potilaiden ja perheiden sairaalakokemuksista.

Potilaskäynnin jälkeen vanhemmille lähtee tekstiviesti, missä on linkki palautekysymyksiin. Kysymykset räätälöidään kohderyhmille aina erikseen. Kysymyksiä voidaan vaihtaa hoitoprosessin edetessä esimerkiksi kolmen kuukauden tai puolen vuoden välein.

– Vastaukset analysoidaan, käsitellään ja tehdään parannusehdotuksia. Kun sairaala on avattu, voi hyvin tulla eteen asioita, jotka eivät toimi perheiden tai henkilökunnan kannalta. Muuntojoustavuus on sisäänrakennettu toimintaprosesseihin ja tiloihin. Emme kuvittele, että maailma tulee kerralla valmiiksi, tuumaa Lahdenne.

Oululaiset hakevat oppia Helsingistä, mutta eivät kopioi

Oulun yliopistollisessa sairaalassa ollaan edelleen suunnittelupöydällä koskien uutta Lasten ja naisten sairaalaa. Suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella. Kun uusi toimitusjohtaja Ilkka Luoma astui keväällä virkaansa, hän arvioi OYS2030-sairaala­hankkeen uudestaan. Nyt Lasten ja naisten sairaalaksi kaavailtu erillinen rakennus on sulautettu yhteen isomman kokonaisuuden kanssa.

– Tällä tavoin saimme korjattua tilan­puutteita, joita olisi väistämättä jäänyt vanhaan. Esimerkiksi teho-hoidon osalta tilat ovat paremmat. Suuremmassa kokonaisuudessa saamme myös synergia-etuja, sanoo ylilääkäri, Lasten ja nuorten vastuu­aluejohtaja Päivi Tapanainen.

Suunnittelun lähtökohtana on potilas- ja perhelähtöisyys, mutta myös tavoitteet tuottavuuden suhteen. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota sujuvaan työntekoon.

– Olemme tehneet kulkuanalyysit henkilö­kunnalle ja potilaille nykyisissä tiloissa. Uusissa tiloissa sijoitamme potilaat ja henkilökunnan lähekkäin.

Lasten vuodeosastot tullaan sijoittamaan yhteen kerrokseen. Esimerkiksi sisätaudit ja syöpäosasto sijoitetaan vierekkäin tulevaisuudessa. Näin osaamista voidaan jakaa tiukoissa tilanteissa.

Helsingissä käyttöön otettavaa uutta virkaa, hospitalistia Tapanainen ei tyrmää suoralta kädeltä, vaikka tässä vaiheessa Lasten ja naisten sairaalaan ei ole sellaista suunniteltukaan.

Varmaa on, että Oulussa otetaan käyttöön rakenteinen kirjaaminen.

– Kirjaamiseen menee tuhottomasti aikaa. Kanslia-aika pitää saada mahdollisimman pieneksi. Näin aikaa vapautuu ydintyöhön ja olemme paremmin läsnä.

Teknologian suhteen myös Oulussa pyritään ottamaan kaikki mahdollinen tekniikka käyttöön. Tapanainen toivoo, että myös paikallistamisteknologia nähtäisiin käytössä Oulussa.

Tapanainen on käynyt jo tutustumassa Uuteen lastensairaalaan. Syyskuussa matkaan lähtee lisää väkeä Oulusta.

– Mielenkiinnolla odotetaan käyttö­kokemuksia sieltä, koska meillä on edelleen vuosi aikaa tehdä muutoksia jopa tiloihin. Jos Helsingissä havaitaan jotain mikä ei toimi, emme tee samoja asioita. Emme kuitenkaan tule kopioimaan heitä suoraan.

Potilaskokemus avuksi lastensairaaloiden kehittämiseen

Lapsiperheiden potilaskokemuksia selvitettiin Helsingin, Oulun ja Turun lastenklinikoilla Lapsus-tutkimuksessa.

Kolmivuotisen tutkimuksen projektipäällikkö ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Johanna Kaipio kertoo, että lasten ja perheiden potilas­kokemuksia on tutkittu vähän. Niitä ei hyödynnetä terveyden­huollossa samaan tapaan kuin esimerkiksi kaupan alalla asiakas­kokemuksia.

Kaipion mukaan terveydenhuollon ”asiakas­kokemus” ei ole suoraan verrannollinen muihin aloihin, koska kyse on terveyteen ja henkilö­kohtaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista.

– Pikku hiljaa ollaan ymmärtämässä, että mitä paremmin huomioidaan potilaita ja heidän lähipiiriään, ymmärretään heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan sairaalajakson aikana sekä kotona, sitä paremmin palveluita voidaan kehittää kaikkien osapuolten näkökulmasta.

Tutkimuksessa tunnistettiin viisi lapsi­potilas­perheen potilaskokemuksen ulottuvuutta. Hyvä potilaskokemus sisältää muun muassa perheen tarpeisiin sopivat tilat, sujuvan diagnoosin ja päätöksenteon, kiireettömän ja ammattitaitoisen henkilö­kunnan, perheen luottamuksen hoitoon ja paranemiseen sekä tuen ja arjen järjestelyjen sujuvuuden.

Tuloksia on hyödynnetty jo HUS:n Uuden lasten­sairaalan toiminnan kehittämisessä. ­Lapsus-hankkeen tulokset ovat julkisia, joten kaikki halukkaat voivat hyödyntää potilas­kokemuksen keruuvälineitä ja kehittää niitä omia tarpeita ajatellen.

– Erityisesti uudet lastensairaalat Helsingissä ja Oulussa ovat olleet halukkaita kehittämään omia kokemuspalaute­prosessejaan kohti systemaattista ja jatkuvaa sähköisiä välineitä hyödyntävää palautteen­keruuta. Lisäksi ne haluavat hyödyntää kerättyä palautetta toimintansa kehittämisessä.

Kuvat: Mikko Käkelä

Oletko jo lukenut nämä?