HUS nosti riippumattomuuden ykköseksi

Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei meille synny sidonnaisuuksia, jotka voisivat heikentää puolueettomuutta, perustelee hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo.

HUS nosti riippumattomuuden ykköseksi Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

HUS kieltää uudessa ohjeessaan henkilökuntaansa osallistumasta ulkopuolisten tarjoamiin koulutuksiin ja kongresseihin. Lääkäreiden kohdalla tämä merkitsee sitä, ­ettei lääkeyritysten tarjoamiin koulutuksiin saa enää osallistua, ei edes vapaa-ajalla.

– Silloin kun jokin koulutus katsotaan tarpeelliseksi, ensisijaisesti HUS kustantaa itse henkilökuntansa osallistumisen siihen, sanoo hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo HUS:sta.

Taustalla on pyrkimys säilyttää asema puolueettomana ja riippumattomana toimijana.

– HUS on julkinen sairaala ja iso hankintayksikkö. Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei meille synny sidonnaisuuksia, jotka voisivat heikentää puolueettomuutta, tai että edes näyttäisi siltä, Aarnisalo perustelee.

Ohje on tullut voimaan viime kesänä. Asiasta on Aarnisalon mukaan ohjeistettu aikaisemminkin, mutta uudistetussa ohjeessa sitä avataan tarkemmin.

Joissain tapauksissa voi kuitenkin ­olla perusteltua osallistua ulkopuolisen ­tahon tarjoamaan koulutukseen. Tämä arvioidaan aina erikseen. Jos vastaavaa koulutusta ei ole muuten tarjolla tai koulutus liittyy jonkun työntekijän virkatehtäviin, on osallistuminen mahdollista. Joskus järjestävä taho on sellainen, ettei sen katsota vaarantavan riippumattomuutta.

– Tyypillinen esimerkki tällaisesta on kansainvälinen erikoislääkäriyhdistys tai muu voittoa tavoittelematon organisaatio, Aarnisalo kertoo.

Koulutusmäärärahat entisellä tasolla

HUS:n lääkärien pääluottamusmies Risto Avela pitää linjausta sinänsä hyvänä, mutta korostaa, että työnantajan ­pitää vastaavasti lisätä koulutusmäärä­rahoja.

– On selkeää ja näyttää myös ulospäin puolueettomalta, että työnantaja maksaa koulutukset itse. Ulkopuolinen maksaja herättää helposti kysymyksiä reiluudesta ja siitä, suositaanko jotain hoitoa jonkin toisen kustannuksella – mihin en tosin usko, Avela sanoo.

Avelan tietojen mukaan ainakin toistaiseksi koulutusmäärärahat lääkäriä kohden ovat samaa tasoa kuin ­ennenkin.

– Emme voi olla johtava terveydenhuoltoalan toimija, ellei henkilökuntaa kouluteta riittävästi. Toki budjetti on tiukalla, mutta jos tehdään ratkaisu, ­ettei käytetä firmojen tarjoamia koulutusrahoja, rahat pitää löytyä muualta, Avela vaatii.

Aarnisalon näkemyksen mukaan HUS:ssa on budjetoitu henkilökunnan koulutukseen rahaa hyvin.

– Täytyy miettiä ajan kanssa, pitäisikö budjetoida enemmän, mutta tilanne on minusta aika hyvä. On rahaa koulutukseen ja on pystytty järjestämään poissaolo työstä koulutuksen vuoksi.

Tilanne vaihtelee eri puolilla maata

KYS:n lääkärit saavat osallistua entiseen tapaan lääketeollisuuden tarjoamiin koulutuksiin.

– Meillä on selvät säännöt ja ohjeistukset, joita ei olla muuttamassa. Yhteistyö lääketeollisuuden kanssa on edelleen mahdollista, kertoo lääkärien pääluottamusmies Anu Muraja-Murro.

Jos työntekijä tekee työssään hankintoja, hän ei saa jääviyssyistä lähteä lääkeyrityksen tarjoamaan koulutukseen. Myöskään esimiesasemassa olevat eivät voi osallistua koulutuksiin lääkeyritysten maksamina. Jos koulutus on tärkeä, työnantaja kustantaa matkan.

TAYS:ssa sääntöjä on tiukennettu jonkin aikaa sitten. Lääkeyritysten tarjoamiin koulutuksiin eivät saa osallistua johtotehtävissä olevat apulaisylilääkäreistä ylöspäin. Heidän täydennyskoulutuksensa maksaa työnantaja.

– Näitä henkilöitä on sairaaloissa aika paljon, joten huolena on määrärahojen riittävyys. Vielä en tosin sellaista ole huomannut, sanoo lääkärien pääluottamusmies Sirja Kaartinen.

Kaartinen toivoo, että koko maahan saataisiin samanlaiset säännöt ulkopuolisten tarjoamiin koulutuksiin liittyen.

Lääkärit kertovat avoimesti sidonnaisuuksistaan

Työnantajan pitäisi kustantaa itse työntekijöidensä täydennyskoulutus. Tähän mennessä se ei ole kunnolla toteutunut, vaan lääketeollisuuden rooli täydennyskoulutuksessa on edelleen merkittävä. Näin näkee Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Varsinkin ulkomaisen koulutuksen osalta lääketeollisuuden tuki on ollut kovasti tarpeen. Muuten suomalaisten osallistuminen olisi paljon vähäisempää, hän sanoo.

Halila ymmärtää HUS:n tarpeen ehkäistä sidonnaisuuksien syntymistä tai ainakin tehdä ne läpinäkyviksi. Kritisoitavaa hän löytää siitä, ettei edes loma-aikoina saa osallistua ulkopuolisten tarjoamiin koulutuksiin.

– Aika hyvin pelisääntöjä on kuitenkin noudatettu tähänkin asti. Valtaosa lääkäreistä ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Kerran vuodessa ­julkistetaan tiedot lääketeollisuuden lääkäreille antamasta tuesta, kuten luentopalkkioista, osallistumismaksuista ja matkoista koulutuksiin, hän muistuttaa.

Halilan näkemyksen mukaan lääkärit ovat avoimuudessa suorastaan edelläkävijöitä.

– Tiedossani ei ole toista ammattikuntaa, joka ilmoittaisi sidonnai­suuksistaan.

HUS:n Piia Aarnisalo näkee, että läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tätä aikaa. Muutosta on tapahtunut myös lääkeyritysten puolella.

– Kaikki ymmärtävät, että meidän täytyy pysyä riippumattomina. Ehkä joskus menneinä vuosikymmeninä on ollut erilaista, mutta nyt tämä on hyvin tärkeässä asemassa, Aarnisalo toteaa.

Halila arvioi, että muualla Suomessa todennäköisesti seurataan HUS:n ohjeistusta jollain aikavälillä.

– Jos HUS toteuttaa lupauksensa siitä, että työnantaja kustantaa ­tarpeelliset koulutustilaisuudet, parasta niin. Kuitenkin eri puolilta maa kuuluu viestejä, että lääkärien mahdollisuuksia päästä täydennys­koulutukseen rajoitetaan säästösyistä, Halila sanoo.

Helsingin kaupungille Halila antaa kiitosta: kaupunki teki vastaavan päätöksen jo vuosia sitten ja siellä koulutusmäärärahoja lisättiin.

Lääkäriliiton hallitus on hiljattain lähettänyt kaikkiin sairaanhoito­piireihin ja terveyskeskuksiin kannanottonsa, jossa se muistuttaa, että jo lainsäädäntökin vaatii työnantajaa mahdollistamaan täydennyskoulutuksen.

Anne Seppänen

kuva: Jussi Helttunen

Julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 9/2020

Oletko jo lukenut nämä?