Hyödyttääkö laskimotukoksen estohoito kotona sairastavaa COVID-19-potilasta?

Kotona sairastavan potilaan tukosprofylaksia ei ole edelleenkään näyttöön perustuvaa.

Hyödyttääkö laskimotukoksen estohoito kotona sairastavaa  COVID-19-potilasta? Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

COVID-19-pandemia on täyttänyt tutkimuskentän tuhansilla tieteellisillä julkaisuilla, mutta työt, joissa arvioidaan kotona infektionsa sairastavan henkilön laskimotukoksen riskiä tai sitä ehkäisevää hoitoa, ovat harvassa.

Tämän tutkimuksen kunnianhimoisena tavoitteena oli saada mukaan 7 000 koronapotilasta, jotka olisi jaettu tasan neljään ryhmään saamaan asetyylisalisyylihappoa (81 mg), apiksabaania (2,5 tai 5 mg x 2) tai lumelääkettä 45 päivän ajan. Suunniteltu potilasmäärä perustui arvioihin, joiden mukaan infektio aiheuttaisi tromboottisen tapahtuman 4–8 %:lle kotona sairastavista.

Tutkimus jouduttiin kuitenkin keskeyttämään varhain, sillä lopulta 558:n hoidon aloittaneen potilaan joukossa tulostapahtumien (laskimotukos, valtimotukos, sairaalahoitoa vaativa sydän- tai keuhkosairaus, kuolema) määrä oli arvioitua pienempi, itse asiassa yhteensä vain 5 tapausta eikä yksikään niistä ollut kuolema. Tämä siitäkin huolimatta, että hoito aloitettiin keskimäärin vasta 10. päivänä diagnoosin ja satunnaistaminen jälkeen.

Tutkimukseen otettiin 40–80-vuotiaita potilaita, jotka olivat keskimäärin 54-­vuotiaita ja hieman pyyleviä (BMI 30,1 kg/m2), eivätkä diabetes, verenpainetauti tai tupakointi olleet harvinaisia.

Verenvuotoja todettiin kaikissa ryhmissä, eniten apiksabaania hoitoannoksin saaneilla, mutta ei ainuttakaan vakavaa komplikaatiota. Ennen tutkimuslääkityksen aloittamista sairaalahoitoon joutui 22 potilasta, joista kaksi kuoli (toinen keuhkoemboliaan) ja lisäksi yhdellä todettiin syvä laskimotukos.

Puolentoista vuoden aikana eri asiantuntijapaneelit ovat päätyneet siihen, että vakavasti sairastuneen sairaalapotilaan hoidossa tavanomainen tai suuriannoksisempi profylaktinen pienimolekyylinen hepariinihoito puoltaa ehdottomasti paikkaansa. Myös profylaksian jatkaminen suuren riskin kotiutuvalle potilaalle voi olla yksittäistapauksissa kannatettavaa. Mutta kotona sairastavan potilaan tukosprofylaksia ei ole edelleenkään näyttöön perustuvaa eikä suositeltua hoitoa.

Connors JM, Brooks MM, Sciurba FC ym. Effect of antithrombotic therapy on clinical outcomes in outpatients with clinically stable symptomatic COVID-19. The ACTIV-4B randomized clinical trial. JAMA, verkossa ensin 11.10.2021. doi: 10.1001/jama.2021.17272

Marko Vesanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 45/2021.

Oletko jo lukenut nämä?