Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa iäkkäitä selviytymään vastoinkäymisistä

Lihasvoiman ja kävelynopeuden merkitys on suuri etenkin luunmurtuman jälkeen.

Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa iäkkäitä selviytymään vastoinkäymisistä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Iäkkäällä ihmisellä on paremmat valmiudet selviytyä stressitilanteesta, vaikkapa luunmurtumasta, jos hänen lihasvoimansa ja kävelynopeutensa ovat paremmalla tasolla, ilmenee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdystä väitöstutkimuksesta.

– Hyvä lihasvoima ja kävelynopeus ovat aina eduksi, mutta niiden suojaava merkitys osoittautui erityisen tärkeäksi luunmurtuman jälkeen, joka on iäkkäille vakava tapaturma. Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että lihasvoima ja kävelynopeus kuvastavat tärkeitä voimavaroja, joita kriisin sattuessa elimistö ottaa käyttöön, kertoo väitöskirjatutkija, TtM Kaisa Koivunen tiedotteessa.

Korona-aikana hyvä fyysinen toimintakyky osoittautui tärkeäksi elämänlaadun ylläpitämisen kannalta, jos sosiaalisen etäisyyden suositus koettiin rajoittavaksi. Myös hyvä koettu stressinhallintakyky ja se, ettei kokenut itseään yksinäiseksi, olivat tärkeitä hyvän elämänlaadun säilymisen kannalta riippumatta ohjeiden koetusta rajoittavuudesta.

– Hyvä liikkumiskyky todennäköisesti auttoi ihmisiä pysymään omaehtoisesti aktiivisina ja tyytyväisinä elämäänsä siitä huolimatta, että tekemisen mahdollisuuksia oli rajoitettu, kertoo Koivunen.

Nykypäivän iäkkäiden toimintakyky on parempi

Väitöstutkimus osoitti, että tämän päivän iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on parempi kuin samanikäisten kolme vuosikymmentä sitten. Tämä on todennäköisesti seurausta myönteisistä muutoksista yhteiskunnassa ja nykyisten iäkkäiden paremmista elinolosuhteista varhaislapsuudesta vanhuuteen verrattaessa aiempiin sukupolviin.

– Vanhuuden toimintakyky ei synny tyhjästä, vaan taustalla on eletty elämä. Eri aikoina syntyneillä ihmisillä onkin ollut hyvin erilaiset mahdollisuudet rakentaa resilienssin kannalta tärkeitä voimavaroja, toteaa Koivunen.

Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Ovatko iäkkäät ihmiset nuortuneet -tutkimushanketta sekä Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa Aktiivinen vanhuus (AGNES) -tutkimushanketta.

Terveystieteiden maisteri Kaisa Koivusen väitöstutkimus Resilience in old age: physical performance and psychosocial factors in changing sociohistorical contexts and as resources in adversities tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 22.10.2021.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?