Milloin ihottumasta ei tarvitse huolestua?
Jos se liittyy esimerkiksi:
- ihoärsytykseen, esimerkiksi hikoilun, hankauksen tai uuden pesuaineen käytön myötä
- kosketusallergiaan, esimerkiksi korujen nikkelin tai kosmetiikan hajusteiden vuoksi
- virusinfektioon, esimerkiksi flunssan tai kuumeen yhteydessä
- tilapäiseen ihotulehdukseen, kuten karvatupentulehduksessa tai märkärupien yhteydessä
Tällainen ihottuma helpottaa usein muutamassa päivässä tai viikossa.
Milloin ihottuman voi sanoa olevan pitkittynyt?
Pitkittyneellä ihottumalla tarkoitetaan iho-oiretta, joka jatkuu useita viikkoja, uusiutuu tai ei reagoi tavanomaiseen hoitoon.
Ihottuma voi:
- levitä
- muuttua paksuuntuneeksi tai hilseileväksi
- alkaa vuotaa tai tulehtua
Pitkittyminen on usein tärkeämpi merkki kuin yksittäinen oire.
Mistä pitkittynyt ihottuma voi johtua?
Taustalla voi olla esimerkiksi:
- atooppinen ihottuma
- psoriasis
- seborrooinen ihottuma
- sieni-infektio
- kosketusallergia
Joskus ihottuma voi olla merkki sisäisestä sairaudesta tai lääkkeen aiheuttamasta reaktiosta.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin arvio on aiheellinen, jos:
- ihottuma ei parane useiden viikkojen aikana
- oire pahenee nopeasti
- iho-oireeseen liittyy kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä
- ihottuma on kivulias tai laaja-alainen
Myös kasvojen, silmien tai limakalvojen alueella esiintyvä ihottuma on syytä tarkistuttaa lääkärillä.
Miten ihottumaa tutkitaan?
Lääkäri tekee arvion iho-oireen ulkonäön ja keston perusteella. Tarvittaessa voidaan ottaa ihonäyte tai tehdä allergiatutkimuksia. Jos epäillään infektiota, voidaan ottaa bakteeri- tai sieniviljely.
Useimmiten syy ihottumaan löytyy kliinisessä tutkimuksessa.
Useimmat ihottumat ovat harmittomia, mutta pitkittynyt tai muuttuva iho-oire kannattaa tutkia.
