Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo joka kolmannen lämpökuoleman

Pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyi ilmastonmuutoksen vaikutuksilla vuosina 1994–2014.

Vuosina 1991—2018 yli kolmannes kaikista kuumuuteen liittyvistä kuolemista johtui ilmaston lämpenemisestä, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. (Vicedo-Cabrera AM ym. Nat Clim Chang 31.5.2021). Tähän mennessä suurin aiheesta tehty tutkimus kattoi 732 kaupunkia 43 maasta ympäri maailmaa.

Tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden mallinnukset ennustavat, että keskilämpötilat tulevat nousemaan tuntuvasti ja että sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, tulevat lisääntymään merkittävästi, mikä tulee lisäämään terveystaakkaa tulevaisuudessa.

Tutkimusta johtivat Bernin yliopisto ja London School of Hygiene & Tropical Medicine. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen tutkijat professori Jouni Jaakkola ja LT Niilo Ryti osallistuivat tutkimuksen tekemiseen.

Tätä ennen yksikään tutkimus ei kuitenkaan ole arvioinut sitä, missä määrin näitä vaikutuksia on koettu jo viime vuosikymmenien aikana.

Epidemiologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaikutuksia niin sanotulla ”tunnista ja arvioi” -menetelmällä, jossa tunnistetaan ilmiö ja arvioidaan, missä määrin se liittyy ilmaston ja sään muutoksiin. Tutkijat vertasivat aiempien sääolosuhteiden vaikutuksia kahdella eri skenaariolla, joko ihmisen tuottamien päästöjen vallitessa tai ilman niitä, jolloin voitiin erottaa toisistaan ihmisen toimintaan liittyvän ja siihen liittymättömän lämpenemisen terveysvaikutukset.

– Oletamme, että kuumasta johtuva kuolleisuus lisääntyy, mikäli emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta tai sopeutumaan siihen, sanoo päätutkija Ana M. Vicedo-Cabrera tiedotteessa.

Paikalliset erot kuumaan liittyvissä terveysriskeissä

Vaikka keskimäärin kolmasosa kuumaan liittyvistä kuolemista johtuu ihmisten toiminnan vaikutuksista ilmastoon, vaikutukset vaihtelevat suuresti alueittain. Ilmastoon liittyvät terveystapahtumat vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin vuodessa, riippuen paikallisista ilmaston muutoksista ja paikallisen väestön haavoittuvuudesta.

Matalan tulotason ja keskitulotason valtioiden asukkaat, jotka ovat vastuussa vain pienestä osasta ihmiskunnan päästöistä menneisyydessä, ovat kaikkein alttiimpia muutosten vaikutuksille. Ihmisten toiminnasta johtuva kuumaan liittyvä kuolleisuus on korkeinta Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.

Kuumaan liittyvät terveysriskit globaalin keskiarvon yläpuolella pääkaupunkiseudulla

Suomessa pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyi ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994–2014.

– Tämä ihmisen toiminnan aiheuttaman kuolleisuuden osuus oli selvästi yli globaalin keskiarvon, sanoo tiedotteessa professori Jouni Jaakkola, joka johtaa tutkimuksessa mukana olevaa Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmää.

Hänen mukaansa alamme vähitellen tottua ajatukseen siitä, että kuumalla säällä voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia myös pohjoisessa.

– Voimme vähentää liian lämpimän sään haittavaikutuksia eri tavoin sekä yksilöllisin että yhteiskunnallisin toimin, mutta ensin meidän on tunnistettava helteiden kansanterveydelliset riskit, Jaakkola painottaa.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.