IT on vaikeaa Tanskassakin

IT on vaikeaa Tanskassakin Kuva 1 / 1

Tanska mainitaan usein esimerkkinä maasta, jossa ter­veydenhuollon tietojärjestelmät toimivat paremmin kuin Suomessa. Maassa ollaankin melko pitkällä uusien, aiempaa toimivampien ­potilastietojärjestelmien hankkimisessa. Maankattava sähköinen terveysarkisto eJournal on käytössä ja potilaat pääsevät näkemään omat terveystietonsa sundhed.dk-portaalin kautta.

Silti kööpenhaminalaisessa sairaalassa työskentelevän, yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin kommentit kuulostavat tutuilta.

– Voi kestää jopa 15–20 minuuttia saada kone käyntiin. Minun pitää kirjautua moneen eri järjestelmään, eikä minulla edes ole tunnuksia kaikkiin ­ohjelmiin, joita tarvitsisin, kertoo Michael Schriver.

Kööpenhaminan alueen potilastietojärjestelmät ovat maan vanhimpia. ­Uutta potilastietojärjestelmää ollaan hankkimassa, sen hinnaksi arvioidaan noin sata miljoonaa euroa.

– Uusi järjestelmä korvaa osan ­vanhoista ohjelmista ja helpottaa joka tapauksessa lääkärin työtä, kun lähes kaikkiin ohjelmiin pääsee yhdellä kirjautumisella, muutama vuosi sitten lääkäriksi valmistunut Dorthe Furstrand vakuuttaa. Hän on mukana työryhmässä, joka valmistelee uuden potilastietojärjestelmän ostoa.

Epäonnistumisia, 
rahanhukkaa – evoluutiota

Tanskassa on päädytty etenemään ter­veydenhuollon it-uudistuksissa pienin askelin. Kymmenen vuotta sitten yritettiin panna pystyyn iso, yhteinen, kaikenkattava potilastietojärjestelmä koko maahan.

– Siitä tuli floppi. Rahaa paloi, eikä järjestelmää koskaan saatu käyttöön, kertoo Dorthe Furstrand.

Furstrand epäilee olisiko toiveet täyttävää järjestelmää ollut tuolloin edes mahdollista rakentaa.

– Maan kattavia järjestelmiä ei yrite­tä saada aikaan oikeastaan missään muual­la kuin Pohjoismaissa. On pakko kestää se, että hyvään lopputulokseen pääsee vain yrityksen ja erehdyksen kautta sekä etenemällä ­alkeellisemmista järjestelmistä kohti ­kehittyneempiä. Toivottavasti epäonnistumisia ei kuitenkaan enää tule!

Lääkärin panosta kaivataan

Yhden kokonaisratkaisun sijaan on pyritty standardoimaan järjestelmiä niin, että ne olisivat mahdollisimman yhteensopivia. Järjestelmiä laajennetaan vähitellen. Esimerkiksi terveysarkisto eJournal syntyi alun perin muutamien sairaaloiden halusta jakaa tietoja keskenään.

– eJournal kokoaa yhteen tietyt tiedot eri potilastietojärjestelmistä. Se on tällä hetkellä melko alkeellinen tiedonkeräysjärjestelmä, mutta se toimii, arvioi johtaja Heidi Forberg Tanskan alueiden eHealth-organisaatiosta. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin keskittynyt ­organisaatio on osa Tanskan viiden hallinnollisen alueen yhteistä etujärjestöä.

Hallinnollisilla alueilla on kullakin oma potilastietojärjestelmänsä. Vielä muutama vuosi sitten järjestelmiä oli parikymmentä. Lisäksi ammatinharjoittajina toimivilla yleislääkäreillä on yhä useampia omia potilastietojärjestelmiä. Ensi vuoden tavoitteena on saada alueiden potilastietojärjestelmät paremmin yhteyteen keskenään.

– Vähimmäisvaatimus on, että potilaan tiedot ovat helposti lääkärin saata­villa.

Tavoitteena on, että jokainen lääkäri näkisi ­potilaan tiedot suoraan potilas­tietojärjestelmästä. Terveysarkisto eJournal voi olla lääkärille tarpeen esimerkiksi jos potilas tulee oman alueen ulkopuolelta. Järjestelmä ei kuitenkaan ole kovin ahkerassa käytössä.

– eJournaliin on linkki sairaalan poti­las­tietojärjestelmästä, mutta se vaatisi ­jälleen yhden kirjautumisen, Schriver ­sanoo.

Dorthe Furstrand arvioi, että it-järjestelmien kehittämiseen kaivataan enemmän lääkärien panostusta.

– Lääkärit eivät ole olleet kovin kiinnostuneita tietojärjestelmistä. Järjestelmät voivat kuitenkin toimia vain, jos niiden käyttäjät ovat sitoutuneita ja motivoituneita.

Potilaat näkevät tietonsa

Tanskassa on pohdittu paljon potilaan osallistamista. Erityinen ylpeydenaihe on sundhed.dk-portaali. Portaaliin on koottu laajasti perustietoa terveydenhuollosta. Kirjautumalla tanskalaiset pääsevät käsiksi omiin terveystietoihinsa: portaaliin on koottu esimerkiksi lääkärikäynnit, toimenpiteet, lääkitystietoa ja laboratoriotuloksia. Portaalin kautta voi varata ajan omalääkärille, uusia ­reseptit ja seurata vaikkapa leikkausjonon etenemistä. Omiin tietoihinsa voi lisätä myös esimerkiksi hoitotahdon ja elinluovutustestamentin.

Tanskassa halutaan, että potilas ­pääsee näkemään omat potilastietonsa mahdollisimman laajasti. Sairaala­­lääkäreiden tekemät sairauskertomusmerkinnät ovat olleet potilaiden näky­villä sundhed.dk-portaalin kautta ­vuodesta 2010. Omalääkäreiden merkinnät ovat tulossa mukaan lähivuosina.

– Lääkärin tekemien potilasmerkintöjen jakaminen potilaiden näkyville ei ole herättänyt sen suurempaa keskustelua. Se on nähty osana väistämätöntä kehitystä, Furstrand arvioi.

Furstrand painottaa, että potilaan asema muuttuu ja itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa kasvaa joka tapauksessa.

– Hyvillä ja toimivilla verkkopalveluilla sitä voidaan tukea ja edistää.

Tanskan väkiluku on viisi ja puoli miljoonaa. Sundhed.dk-portaalia käyttää noin 400 000 tanskalaista, heistä 
150 000 on terveydenhuollon ammattilaisia.

Portaalin tiedot kerätään yhteensä 110 eri lähteestä. Potilastietojen pää­asiallisena lähteenä on eJournal. Sundhed.dk on tarkoitettu erityisesti potilaiden ja ­omalääkäreiden sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten ja esimerkiksi palvelutalojen työntekijöiden käyttöön.

– Oletan, että potilaani ovat käyneet läpi omat tietonsa sundhed.dk:sta. ­Potilaan asemaa ja tiedonsaantia portaali on muuttanut merkittävästi, Michael Schriver sanoo.

Tulevaisuudessa on tarkoitus, että ­ihmiset voivat lisätä itse omia tietojaan järjestelmään. Parhaillaan portaalissa kokeillaan diabeteksen omahoitoa ja ­verenohennuslääkkeiden käytön seurantaa.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Juttua varten on haastateltu lisäksi sundhed.dk-portaalin johtajaa Morten Elbæk Peterseniä, Tanskan alueiden etujärjestön seniorikonsulttia Kristoffer Langea, Tanskan Lääkäriliiton terveys­poliittista sihteeriä Anne Marie Leitä ja Etelä-Tanskan yliopiston terveyspolitiikan professoria Kjeld Møller Pederseniä.

Julkaistu Lääkärilehdessä 3/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi