Italia on valmistautumassa koronakriisin toiseen vaiheeseen

Ensimmäisenä Euroopassa koronakriisin kohdannut Italia on ryhtynyt varovaisesti ennakoimaan tulevaa.

Italia on valmistautumassa koronakriisin toiseen vaiheeseen Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Italia kulkee koronakriisissä muun Euroopan edellä. Epidemia laajeni Pohjois-Italiasta puolessatoista kuukaudessa koko maan kattavaksi. Nopeaa leviämistä edistivät viruksen biologiset ominaisuudet, ennenkokematon tilanne ja italialaiseen kulttuuriin kuuluva vilkas ja läheinen sosiaalinen vuorovaikutus.

Vaikka leviämisvauhti on hidastunut, tartuntojen määrä kasvaa edelleen. Italiassa on tätä kirjoitettaessa (16.4.) vahvistettu 165 155 tartuntaa ja 21 645 kuolemaa, mikä on 13,1 % rekisteröidyistä infektioista.

Hallitus on ryhtynyt tiukkoihin toimenpiteisiin: lento- ja joukkoliikenne on pysäytetty, teollinen tuotanto ja suurin osa palveluista on suljettu ja kansalaisille on määrätty ulkonaliikkumiskielto. Tämä on hidastanut epidemian leviämistä.

Epidemia talttuu lopullisesti kuitenkin vasta, kun laumasuoja on syntynyt. Se voi tapahtua vain sairastamalla tai rokottamalla. Rokotteiden saanti 60-miljoonaiselle väestölle vie vähintään vuoden. Sitä ennen tuotanto on avattava ja työvoiman työkyky varmistettava, jotta yhteiskunta pysyisi koossa.

Tuotannon avaaminen vaatii suunnittelua

Conten hallitus on omaksunut varovaisen ja ­ennakoivan linjan kriisin toiseen vaiheeseen siirtymisessä. Tuotannon avaamisen suunnittelu on haastava tehtävä. Ensimmäinen kysymys on, ketkä voivat palata ja mihin töihin. Tämä koskee sekä yksilöä että työpaikkaa.

Vain pieni osa sairastuneista, 38 092, on ­toipunut. 105 418 sairastaa parhaillaan. Huomattavasti suurempi, mutta tuntematon määrä on oireettomassa vaiheessa tai lieväoireisia, mutta tartuttavia. Osa väestöstä on vielä altis­tu­mat­tomia.

Ryhmien tunnistaminen on vaikeaa. Yli miljoona testaustulosta ja käynnistetyt vasta-ainemääritykset auttavat jossain määrin, mutta eivät 7,3 miljoonan työhön palaavan lomautetun työhönpaluuseen ja koko 23-miljoonaisen työvoiman työhön liittyvän infektioriskin arvioinnissa. Joudutaan toimimaan oletusten pohjalta, ja vaarana on tautitilanteen karkaaminen uudelleen käsistä.

Pisteytys avuksi työhönpaluun riskien arviointiin

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat pohtineet tuotannon avaamista toimialoittain ja asteittain. Italian sosiaaliturvainstituutti INAIL on hallituksen toimeksiannosta kehittänyt yksinkertaisen riskinarviointikriteeristön, jonka mukaista ohjeellista pisteytystä yritykset voivat käyttää työhönpaluuseen liittyvää riskiä arvioitaessa.

Pääkriteereitä on kolme ja niillä useita ala­kriteereitä:

1) turvaetäisyyden ylläpitämisen mahdollisuus työssä

2) työpaikan ja tuotannon mahdollisuus tartuttaa virusta eli infektiopotentiaali

3) kolmansien osapuolten, kuten asiakkaiden, pääsy työpaikalle ja heidän vaikutuksensa ­riskiin.

Kirja- ja paperikaupat sekä lastenvaatekaupat on jo tietyin ehdoin avattu.

Osa toimialoista, kuten terveydenhuolto on toiminut koko ajan. Henkilöstön työperäisiä tartuntoja ja kuolemia on esiintynyt huolestuttavan paljon. Siellä tarvitaan ensilinjassa työ­tapojen kehittämistä, turvallisuus- ja suojelutoimien tehostamista ja suojaimien saatavuuden parantamista.

Teollisuus voidaan avata ensi vaiheessa, mutta on toimialoja, kuten lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus, joissa työympäristö, tuotantovälineet ja työntekijät on suojeltava erityisen huolellisesti. Ravintolat ja kulttuuripalvelut, joissa sosiaalisia kontakteja on vaikeampi välttää, avataan myöhemmin.

Joukkoliikenteen käynnistäminen on edellytys tuotannon avaamiselle. Siinä vaativina haasteina ovat sosiaalisen etäisyyden varmistaminen ja ruuhkahuippujen turvallinen hallinta.

Työelämään monenlaisia uudistuksia

Jotta tuotanto voitaisiin avata ja samalla hallita epidemia, joudutaan työelämää monella tavoin uudistamaan. Etätyötä voidaan lisätä. Telekommunikaatiota ja verkkokokouksia voidaan jatkaa. Tämä auttaa joukkoliikenteen ruuhkautumisen hallinnassa.

Teollisuudessa ja palveluissa voidaan lisätä tekoälyä, robotisaatiota, automaatiota ja verkkopalveluja. Työaikoja ja työvuoroja voidaan kehittää, ja ruuhkautumista ja samaan aikaan läsnä olevien työntekijöiden määrää vähentää. Avokontto­rien käyttö joudutaan arvioimaan uudelleen.

Kaikki tämä vaatii johtamisen kehittämistä, johdon ja työntekijöiden koulutusta sekä työ­terveyshuollon laajentamista. Suojelua tarvitsevat varsinkin erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat työtekijät.

Uudistusten vieminen käytäntöön vaatii ­aikaa, joten perinteinen suojautuminen on edelleen tärkeää. Italia korvaa ns. selvät korona-ammattitaudit automaattisesti, joissakin ta­pauksissa vaaditaan näyttöä työperäisyydestä. Ammattitautien ja kuntoutuksen korvaamis- ja kuntoutustarve lisääntyvät. Uusien riskien ­ilmaantumiseenkin täytyy varautua. Riskiyksilöiden leimautuminen ja syrjintä on estettävä.

Huoltovarmuus arvioitava uudelleen

Koronakriisi tuskin jää lajissaan viimeiseksi. Kriisi- ja huoltovarmuus joudutaan arvioimaan uudelleen.

Globalisaation edetessä Italia – kuten koko EU – on jättäytynyt kriittisten tuotanto-, mate­riaali- ja osaamisresurssien (mm. suojaimet) osalta liiaksi Euroopan ulkopuolisten tahojen varaan. Kriisialttius useilla sektoreilla on kas­vamassa (esim. ilmastonmuutos, luonnon­katastrofit ja ruokahuolto), ja siksi riskien ennakoinnin ja hallinnan menetelmät sekä oma­varaisuuden ja huoltovarmuuden tarpeet tulee arvioida kriittisesti ja monipuolisesti uudelleen.

Muiden maiden kokemusten ja ratkaisujen seuraaminen tarjoaa Suomellekin mahdol­lisuuksia oppimiseen ja ennakointiin. Siksi kansainvälinen ko­ke­musten vaihto, sekä WHO:n kautta että kahdenväli­sesti, on tärkeää.

Sergio Iavicoli

professori, tutkimusjohtaja INAIL

Italian hallituksen Siviilipuolustuksen teknisen ja tieteellisen komitean jäsen

Jorma Rantanen

professori, Työterveyslaitoksen emeritus-pääjohtaja

INAIL:n tutkimusryhmän asiantuntija

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.

Oletko jo lukenut nämä?