Itämeren ruokavaliota noudattavilla pienempi vyötärölihavuuden riski

Itämeren ruokavaliota noudattavilla pienempi vyötärölihavuuden riski Kuva 1 / 1

Tuoreessa väitöstutkimuksessa terveellisistä pohjoismaisista ruoista koottu ruokavalio oli yhteydessä jopa 50 prosenttia pienempään vyötärölihavuuden riskiin.

Lihavuus on yksi merkittävimmistä terveyttä uhkaavista tekijöistä Suomessa. Erityisesti vyötärölihavuus liittyy metaboliseen syndroomaan, jossa useampi aineenvaihdunnallinen häiriö, kuten veren pienentynyt hyvän (HDL) kolesterolin pitoisuus, heikentynyt sokerinsieto ja kohonnut verenpaine, esiintyvät yhtäaikaisesti.

Tutkimuksessa huomautetaan, että noin 30 prosentista suomalaisista työikäisistä on terveyden kannalta liian pulleita vyötärön seudulta. Miehillä raja on 100 senttiä ja naisilla 90 senttiä.

Lähes 12 000 suomalaisen aineistossa terveellinen pohjoismainen ruokavalio oli myös yhteydessä 40 % pienempään kohonneen tulehdustekijän, C-reaktiivisen proteiinin, riskiin. Matala-asteista tulehdusta pidetään keskivartalolihavuuden lisäksi yhtenä avaintekijänä kroonisten tautien, kuten tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisessä.

Mikä Itämeren ruokavalio sitten on? Tutkija Noora Kanervan mukaan se muistuttaa tunnettua Välimeren ruokavaliota, mutta raaka-aineet on sovitettu pohjoisille leveysasteille sopiviksi. Ruokavaliossa syödään runsaasti hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Myös pohjoismaiset viljat, rypsiöljy, kala ja rasvaton maito kuuluvat ruokavalioon. Runsasta punaisen lihan, kovan rasvan ja alkoholin käyttöä sen sijaan vältetään.

Pohjoismaisessa ruokavaliossa erityisesti rukiin, ohran ja kauran runsas kulutus yhdistettiin väitöskirjan tutkimuksissa löydettyihin terveysvaikutuksiin. Tutkimuksen mukaan viljojen matala energiapitoisuus ja korkea kuitupitoisuus mahdollisesti ehkäisevät painon kertymistä. Pohjoismaista ruokavaliota noudattavat tutkittavat saivat lähes puolet enemmän kuitua ruokavaliostaan. Hedelmien ja marjojen ohella ruis, ohra ja kaura sisältävät myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka toimivat antioksidantteina vähentäen elimistön hapettumisprosesseissa syntyviä, tulehdusta edistäviä tekijöitä.

Tutkimuksessa käytettiin vuosina 2001–2007 Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksella kerättyjä DILGOM-, Terveys 2000-, ja Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen aineistoja.

Lähde:
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
The healthy Nordic diet, obesity and obesity-related metabolic risk factors

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi