Ivermektiinitutkimukset koronan hoidossa ovat heikkotasoisia

Tasokkaille satunnaistetuille tutkimuksille on tarve.

Ivermektiinitutkimukset koronan hoidossa ovat heikkotasoisia Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Julkisuudessa on ollut esillä ivermektiinin käyttö koronavirustaudin ehkäisyssä ja hoidossa.Kyseessä on loislääke, joka on Suomessa saatavilla vain erityisluvallisena.

Tutkimusnäytön puolesta ei ole perusteita käyttää ivermektiiniä korona­potilaiden hoidossa. Tarvittaisiin tasokkaita satunnaistettuja tutkimuksia, jotta asiaan saataisiin selvyyttä. Näin kertoo WHO-lähtöisen SOLIDARITY Finland -lääketutkimuksen johtoryhmän jäsen, lääkäri Jussi Mustonen.

Tähänastiset ivermektiinitutkimukset ovat hänen mukaansa pääosin heikko­tasoisia ja niiden tulokset äärimmäisen epävarmoja. Vaikka lääkkeellä on in ­vitro antiviraalista tehoa, se on havaittu vasta huomattavasti suuremmilla pitoisuuksilla kuin mitä hyväksytyillä hoitoannoksilla saavutetaan. Toisaalta valtaosa potentiaalisista viruslääkkeistä ei ole osoittautunut tehokkaaksi. Siksi ennakkotodennäköisyys, että ivermektiinikään tehoaisi, on lähtökohtaisesti pieni.

Mustonen huomauttaa, että näistä lähtökuopista pieniin ja menetelmällisesti heikkoihin tutkimuksiin, joissa harhaanjohtavien tulosten riski on suuri, täytyy suhtautua varauksin.

– Etenkin jos niiden tulokset vaikuttavat uskomattomilta: lääke estäisi 80–90 prosenttia kuolemista. Lääkevirastot ja kansainväliset hoitosuositukset eivät puolla ivermektiinin käyttöä tutkimusten ulkopuolella.

Fimea tiedotti maaliskuussa, että ­Euroopan lääkeviraston EMAn mukaan tutkimustulokset eivät tue ivermektiinin käyttöä.

Vakavat haitat harvinaisia

Vaikka ivermektiinin aiheuttamat vakavat haitat ovat harvinaisia, Mustosen mielestä ei voida sanoa, ettei ivermek­tiinistä ole lainkaan haittaa.

– Kaikkien lääkkeiden käyttöön liittyy lieviä haittoja kuten vatsavaivoja. Ivermektiinistä on kuvattu aiheutuneen harvinaisia mutta vakavia neurologisia oireita. FDA varoittaa yliannosten olevan jopa tappavia. Vaikka riskit olisivat pieniä, ne ovat silti kohtuuttomia, ellei lääke tehoa lainkaan.

Mustonen lisää, että toisaalta ivermektiinin laajamittainen käyttö koronaan saattaisi heikentää sen saatavuutta. Silloin kärsivät loissairauksia potevat potilaat, jotka oikeasti voisivat ivermektiinistä hyötyä.

Koronalääkkeistä käynnissä runsaasti tutkimuksia

Potentiaalisista koronalääkkeistä on ­menossa satoja tutkimuksia. Tällä hetkellä tutkitaan pääasiassa immuunivasteeseen vaikuttavia lääkkeitä sairaalahoitoiseen tautiin. Lievään tai alkavaan tautiin puolestaan tutkitaan enemmän ­viruksen lisääntymistä tai soluun tarttumista häiritseviä lääkkeitä.

– Lupaavimpia lääkkeitä sairaalahoitoisen tautiin tutkitaan RECOVERY- ja SOLIDARITY-megatutkimuksissa, joihin on yhteensä rekrytoitu yli 50 000 osallistujaa.

Ulla Toikkanen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 16/2021.

Oletko jo lukenut nämä?