Japanissa väestö ikääntyy ennätysvauhtia ja ikääntyvän väestön takia maan huoltosuhde on koetuksella. British Medical Journal -lehdessä julkaistu analyysi valottaa, miten Japani koettaa vastata väestön ikääntymisen ja pitkittyneen taloudellisen taantuman tuomiin talousongelmiin nostamalla arvonlisäveroa.
Japanilaisten eliniänodote on maailman korkeimpia. Japanilaismiesten eliniänodote on 79,4 vuotta ja naisten 85,9 vuotta. Japanilaisten pitkäikäisyyden syyksi on arvioitu perinteistä ruokavaliota, korkeaa koulutustasoa sekä yhteiskunnan sosiaalista yhtenäisyyttä. Tuloerot ja työttömyysaste ovat perinteisesti olleet pieniä, ja maan terveydenhuoltojärjestelmää on pidetty hyvänä. Maa käyttää terveydenhuoltoonsa OECD-maiden keskiarvon verran, 9,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Japanissa on nykyään yli 65-vuotiaita jo 23,4 prosenttia väestöstä ja vuonna 2040 yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan olevan jo 40 prosenttia väestöstä. Väestön määrä pienenee, sillä syntyvyys on laskussa.
Maan huoltosuhde on heikentynyt dramaattisesti. Vuonna 1961 Japanissa oli 9,1 työikäistä yhtä vanhusta kohden, mutta nykyään työikäisiä on enää 2,4 vanhusta kohden. Vuonna 2055 maassa ennustetaan olevan enää 1,2 työikäistä yhtä vanhusta kohden.
Ikääntyvän väestön lisäksi maan talous kärsii taloudellisesta taantumasta. Työttömyysaste on nykyään viisi prosenttia eivätkä yritykset enää tarjoa koko työuran mittaisia työpaikkoja. Myös osa-aikatyö ja pätkätyöt ovat yleistyneet.
Japanin taloutta rasittaa myös suuri valtionvelka. Maalla on velkaa jopa 196 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on teollisuusmaiden korkein velkaantumisaste.
Rahaa terveydenhuoltoon
Japani nostaa arvonlisäveroaan 10 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Verouudistuksella kerätyistä varoista valtaosa laitetaan palveluiden parantamiseen, kuten terveydenhuollon kustannuksiin, vanhustenhoitoon ja eläkkeisiin.
Samalla aiotaan uudistaa terveydenhuoltojärjestelmää järkeistämällä palveluvalikoimaa paikallisen tarpeen mukaan ja uudistamalla sairasvakuutusjärjestelmää entistä tasa-arvoisemmaksi.
Japanissa aiotaan ottaa käyttöön myös sosiaaliturvatunnukset, jotka yhdistävät sosiaaliturvan ja verotiedot. Terveydenhuollossa säästetään varoja esimerkiksi siirtymällä lääkkeiden rinnakkaisvalmisteisiin.
Verouudistuksen saama vastaanotto on ollut Japanissa ristiriitaista. Arvonlisävero kurittaa suhteellisesti enemmän pienituloisia kuin rikkaita ja sen välttäminen on hankalaa. Sen ennakoidaan nostavan kulutustuotteiden hintainflaatiota ja vähentävän kulutusta. Pääministeri Yoshihiko Nodan puolueesta erosi yli 50 verouudistukseen pettynyttä poliitikkoa. Maan lääkäriliitto kannattaa verouudistusta.
Japanin arvonlisäveroaste on ollut hyvin pieni verrattuna muihin teollisuusmaihin. Esimerkiksi Suomessa yleinen arvonlisävero on 23 prosenttia.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu www.laakarilehti.fi.
