Brittien arvostettu reumatologiyhteisö on julkaissut jättisoluarteriitin uuden tutkimus- ja hoitosuosituksen. Tämä vakava tauti voi ilmetä monin tavoin; tutuin muoto on temporaaliarteriitti, joka ilmenee tyypillisesti iäkkään ihmisen uudenlaisena intensiivisenä ohimoseudun kipuna, usein näköhäiriöinä, yleisoirein ja joskus leukaklaudikaationa. Se voi johtaa pysyvään näönmenetykseen. Muutkin isot valtimot voi tulehtua, jolloin oireisto riippuu siitä, mikä suoni sairastuu, ja potilas voikin kokea vain yleisoireita.
Komplikaatioriskin takia jättisoluarteriitti vaatii nopeita toimia. Jos sairautta epäillään, tulehdusarvot (La ja CRP) on mitattava pikaisesti, jopa päivystyksellisesti, kun epäily on vahva. Tulehdusarvojen voimakas nousu tyypillisesti oireilevalla potilaalla viittaa jättisoluarteriittiin. Tällainen potilas kuuluu päivystystapauksena sisätautien tai reumatologian yksikköön.
Uuden brittiohjeen mukaisesti valtimoiden kaikututkimus tarjoaa nopean kajoamattoman tavan diagnoosin varmistamiseen. Valtimobiopsiaa tarvitaan vain epäselvissä tilanteissa. Suurempien suonten tulehduksen osoittamisessa PET-TT:llä on tärkeä asema.
Potilaalle aloitetaan päivystyksellisesti suuriannoksinen glukokortikoidihoito. Hoitoa jatketaan hitaasti pienenevin annoksin tyypillisesti 12–18 kuukautta, mutta annos pyritään yksilöimään.
Jättisoluarteriittipotilaat ovat usein iäkkäitä, ja monille heistä pitkäkestoinen, isolla annoksella alkava glukokortikoidihoito on sivuvaikutusten takia ongelmallinen, joskus suorastaan vaarallinen. Moderni biologinen nivelreumalääke tosilitsumabi on glukokortikoidien lisäksi ainoa lääke, josta on tieteellistä näyttöä jättisoluarteriitin hoidossa. Siinä se onkin nopea, tehokas ja varsin hyvin siedetty.
Brittiohje nostaa tosilitsumabin tärkeäksi lääkkeeksi silloin, kun suuriannoksisen glukokortikoidihoidon voi ennakoida aiheuttavan vakavia ongelmia. Lääke on hyväksytty jättisoluarteriitin hoitoon monissa maissa, mutta Suomessa Kela korvaa sen vain nivelreuman hoidossa. Jättisoluarteriittiin tätä hintavaa lääkettä tarvitaan yleensä lyhyemmän aikaa kuin nivelreumaan.
Brittien hoitosuosituksessa tärkeäksi todettu lääke pitäisi pikimmiten saada suomalaistenkin jättisoluarteriittipotilaiden käyttöön.
Lähde: Mackie SL, Dejaco C, Appenzeller S ym. British Society for Rheumatology guideline on diagnosis and treatment of giant cell arteritis. Rheumatology 2020;59:e1–e23.
Kirjoittaja
Markku Kauppi
toimittaja
Uutinen on julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 11/2020.
