Kaikkia ei testata henkilökunnastakaan

Terveydenhuoltohenkilöstölle ei ole luvassa aukotonta koronatestausta, vaan hengitystieoireisia kehotetaan jäämään kotiin sairastamaan matalalla kynnyksellä.

Kaikkia ei testata henkilökunnastakaan Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

– Jos kotona pärjää, ihan suoraan ei testeihin pääse, sanoo diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen HUS:sta.

Syynä tähän on testauskapasiteetin rajallisuus.

– PCR-testien kapasiteetti on rajallinen, eikä sitä voi tehdä kaikille. Suomessa tehdään parituhatta testiä päivässä. HUS:n osuus on ollut noin 600 testiä, mutta määrä kasvaa, Lehtonen kertoo.

Henkilökunnan testauslinjauksen pohjalla ovat THL:n näytteenottokri­teerit.

– Näytevastauksen tulee hyödyttää ­potilaan hoitoa tai taudin etenemisen rajaamista, kertoo hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo HUS:sta.

Kriteereitä on viime viikkojen aikana muutettu useita kertoja sen mukaan, miten on ajateltu testauksen hyödyn olevan suurinta.

Aarnisalo huomauttaa, että julkisessa keskustelussa käytännön realiteetit ­vaativan testauksen ja näytteenoton suhteen ovat usein unohtuneet. Tärkeintä olisi kohdentaa testaus tarkoituksenmukaisesti. Testauskapasiteettia ­lisätään kuitenkin kaiken aikaa niin HUS:ssa kuin koko maassa.

Lasse Lehtonen arvioi, että jatkossa henkilökunnan testaus edelleen suhteellisesti vähenee, vaikka se määrällisesti lisääntyisikin.

– Realiteetti on, että mitä enemmän sairaalaan tulee sairaita potilaita, sitä vähemmän on suhteellisesti testaus­kapasiteettia käytössä henkilökuntaa varten.

Ei töihin flunssassa

Mediassa on ollut väitteitä siitä, että hoitohenkilökuntaa olisi jossain paikoissa painostettu töihin flunssaoireisena.

– Tämä on vastoin ohjeita. Olemme ohjeistaneet, että jos on hengitystie­infektio, se voi potentiaalisesti olla koronainfektio. Aikaisempaa herkemmin ­pitäisi jäädä kotiin sairastamaan, Lehtonen sanoo.

Lehtonen kehottaa koronatartuntaa ­itsellään epäileviä terveydenhuollossa työskenteleviä suhtautumaan tilanteeseensa rauhallisesti. Hän näkee, että ­lisääntyneet poissaolot töistä ovat toki työnantajalle ongelma.

– Joka tapauksessa töistä joutuu olemaan pois, jos on vahva epäily koronasta tai on altistunut koronapotilaalle. Testi ei muuta tilannetta. Jos tulee esimerkiksi vaikeita hengitystieoireita, testiin pääsee.

Lehtonen toivoo, että lähiaikoina käyttöön tulevat vasta-ainetestit, joilla voidaan jälkikäteen testata, onko henkilö sairastanut koronainfektion vai ei, helpottaisivat tilannetta omalta osaltaan.

– Tietenkään se ei auta akuutissa ­tilanteessa, kun mietitään, pitäisikö olla töistä pois vai ei.

Vasta-ainetestit tuovat tietoa epidemiasta lähiviikkoina

Lähiviikkoina vasta-ainetestien tullessa käyttöön kuva korona­virustartunnoista ja sairauden aiheuttamasta kuolleisuudesta tarkentuu, uskoo virologian ­professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Tällä hetkellä eri maiden kuolleisuusluvut ovat varsin erilaisia. Saksassa ja Etelä-Koreassa, joissa testataan paljon, kuolleisuus vaikuttaa olevan alhaisempi. Jos taas testataan vain vakavampia tapauksia, kuolleisuus näyttää korkeammalta.

Kiinan Shenzhenistä on pros­pektiivinen tutkimus, jossa todettiin, että koronavirus infektoi yhtälailla kaikkia ikäryhmiä ja molempia sukupuolia, eroa on ainoastaan sairastavuudessa.

Kuolleisuuteen vaikuttavia muuttujia ovat esimerkiksi väestön ikä­profiili ja se, miten hyvin on onnistuttu riskiryhmien eristämisessä.

Tilannekuvassa merkitystä on myös sillä, missä vaiheessa epidemia on menossa. Niissä maissa, joissa tauti on juuri alkanut, sairastuneet eivät ole vielä ehtineet kuolla, vaan heidän kohtalonsa on auki.

– Yhtä oikeaa kuolleisuuslukua ei ole ennen kuin pystytään katsomaan väestön immuniteettia, Vapalahti sanoo.

Kirjoittaja
Anne Seppänen
toimittaja

Kuvat Jussi Helttunen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 14/2020.

Oletko jo lukenut nämä?