Kansantauti vaanii maahanmuuttajaakin

Kansantauti vaanii  maahanmuuttajaakin Kuva 1 / 1

Kansantautien riskitekijät uhkaavat monia maahanmuuttajia. Esimerkiksi lihavuus on yleistä ­somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä, ilmenee Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi (Maamu) -tutkimuksen loppuraportista.

Keskimääräiset kokonaiskolesterolitasot ovat somali- ja kurditaustaisilla alempia kuin koko väestöllä, mutta kaikissa tutkituissa ryhmissä vähintään joka kolmannella on kohonnut kokonaiskolesterolitaso (yli 5 mmol/l). Lisäksi somalialais- ja kurditaustaisten D-vitamiinitasot ovat huolestuttavan alhaisia.

Maahanmuuttajien kohdalla riskitekijät pitää ottaa huomioon siksikin, että osalla heistä on heikot pohjatiedot terveysasioissa. Tämä voi johtaa siihen, että hoito- ja elämäntapaohjausta ei ymmärretä.

Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioi, että tilannetta voisi auttaa esimerkiksi hoitajavastaanottojen lisääminen ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen.

Traumat koettelevat mielenterveyttä

Suurimmat terveyserot koko väestön ja maahanmuuttajien välillä liittyvät mielenterveyteen.

Esimerkiksi reilu kolmannes kurditaustaisista sekä joka neljäs venäläistaustainen nainen potee tutkimuksen mukaan vakavia masennus- ja ahdistuneisuus­oireita. Varsinkin kurditaustaisilla oireita selittänevät hyvin yleiset traumakokemukset vanhassa kotimaassa.

Silti tutkitut maahanmuuttajaryhmät käyttävät mielenterveyspalveluja korkeintaan yhtä paljon kuin koko väestö keskimäärin.

– Näyttää siltä, että näissä ryhmissä tyydyttymätöntä hoidon tarvetta, erikoistutkija Anu Castaneda THL:stä sanoo.

Hoitoon hakeutumisen esteitä voivat olla esimerkiksi kieliongelmat, tietämättömyys, luottamuspula ja mielenterveysongelmiin liittyvä vahva stigma. Omien psyykkisten oireiden tarkastelu on erityisesti somalialaiskulttuurille epätyypillistä. Somalin kielessä ei Castanedan mukaan ole esimerkiksi omaa sanaa masennukselle.

Tilannetta voisi raportin mukaan pyrkiä korjaamaan tarjoamalla matalan kynnyksen palveluja sekä mahdollisesti maahanmuuttajaryhmille räätälöityjä mielenterveyspalveluja.

Laaja tutkimus jatkuu

THL:n koordinoimaan Maamu-tutkimukseen osallistui 702 venäläistaustaista, 512 somalitaustaista ja 632 kurditaustaista aikuista.

Tutkimuksessa olivat mukana myös mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Tilastokeskus, Kidutettujen kuntoutuskeskus sekä Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Päivikki Koposen ja Anu Castanedan käsityksen mukaan kyseessä on maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen laaja tutkimus. Aineistosta on tekeillä useita väitöskirjoja.

Minna Pihlava
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 48/12.

Oletko jo lukenut nämä?