Kansanterveys alkaa nuorista

Tupakointi, alkoholi, ylensyönti, huumeet. Eivät nuoret niihin sattumalta sorru, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Kansanterveys alkaa nuorista Kuva 1 / 1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusi pääjohtaja Markku Tervahauta nostaa esiin tärkeän kysymyksen.

Uhkaavatko kansanterveyttä sydän- ja verisuonitaudit, ylipaino ja diabetes? Vai sittenkin jokin muu?

Kun kansanterveyden ylin vahti ilmoittaa, että suurempi uhka on lasten ja nuorten henkinen ilmapiiri, viesti on syytä ottaa vakavasti. Kyse ei ole yksin mielenterveydestä. Kuten Tervahauta sanoo, somaattisten sairauksien ehkäisy lähtee mielen hyvinvoinnista.

Tupakointi, alkoholi, ylensyönti, huumeet. Eivät nuoret niihin sattumalta sorru. Lapset ja nuoret tarvitsevat oikean ympäristön kasvaakseen henkisesti tasapainoisiksi kansalaisiksi.

Tervahauta tiivistää nykyilmapiirin näin: tärkeää ei ole, kuka tai millainen olet, vaan miltä näytät. Tavallisen elämän merkityksellisyys on nyrjähtänyt paikoiltaan. Nuoret oireilevat jo kouluikäisinä.

Tutkijatohtori Frank Martela on pohtinut elämän merkityksellisyyttä esimerkillä kirurgista. Stanfordin yliopiston professorin William Damonin kirjasta poimitussa esimerkissä kolmekymppinen kirurgi on alansa huippuja ja pelastaa ihmishenkiä lähes päivittäin. Sadat ihmiset pystyvät hänen ansiostaan jatkamaan elämäänsä.

Voisiko elämä olla merkityksellisempää, Martela kysyy.

Kirurgia kuitenkin ahdisti. Hän vihasi työtään. Pääsi hädin tuskin sängystä aamulla ylös. Tajusi tehneensä elämänvalintansa muita miellyttääkseen.

Merkitykselliseen elämään ei riitä yhteys toisiin ihmisiin, Martela päättelee. Pitää olla myös yhteys omaan itseensä. Paras olla oma itsensä, koska kaikki muut ovat varattuja.

Nuorten ja lasten henkiseen ilmapiiriin havainto istuu huonosti.

Sosiaalinen media painostaa näyttäytymään kiiltokuvana. Seksuaalisuus kohdataan yhä nuorempana ja epävarmempana. Urahaaveet perustuvat todellisuudelle vieraisiin mielikuviin. Minä, minä, minä. Se on tärkeää – mutta vain yksi osa elämän merkitystä.

Annetaan puheenvuoro elämän loppu­vaiheille.

Terveyskylän Palliatiivinen talo sanoo näin: elämän merkityksellisyys on asioissa, joiden äärellä ihminen on kokenut elämänsä mielekkääksi. Keskeisimpiä ovat itselle merkittävät ihmiset ja terveys. Tärkeitä ovat myös asiat, joissa tai joiden kautta on voinut toteuttaa it­seään ja elämäänsä. Samoin kaikki sellainen koetaan merkitykselliseksi, jossa on voinut nähdä omien arvojensa ja elämänkatsomuk­sensa toteutuvan.

Merkityksellistä on siis osallisuus tärkeinä pitämiinsä ihmisiin ja asioihin, Palliatiivinen talo päättelee.

Näiden viisauksien siirtäminen lapsille ja nuorille on tärkeää paitsi yksilöille, myös yhteiskunnalle ja kansanterveydelle.

Tervahauta peräänkuuluttaa ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Kokoontukaa, keskustelkaa, kyläilkää, tehkää yhdessä.

Viesti on lohdullinen. Voimme osallistua siihen kaikki. Lasten ja nuorten psykiatrisointi vie harhaan. Ammattiavun ehtiessä mukaan korjaaminen on jo vaikeaa.

Tehkäämme jokainen lasten ja nuorten maail­masta elämisen arvoinen. Ja siirtäköön yhteiskunta katsettaan terveydenhuollon järjestel­mien viilaamisesta henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Niihin kansanterveys perustuu.

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärilehti

Pääkirjoitus on julkaistu Lääkärilehdessä 9/2019.

Oletko jo lukenut nämä?