Kardiologien poliklinikkatyö ruuhkautui

Uudet tutkimusmahdollisuudet ovat muuttaneet töitä kardiologian poliklinikoilla. Tutkimukset vievät yhä enemmän aikaa, ja tulosten läpikäyminen on entistä vaativampaa. Etäkontaktit lisääntyvät.

Kardiologien poliklinikkatyö ruuhkautui Kuva 1 / 1

Osastonylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Tiina Heliö (kuvassa) HUS:sta kertoo, että lähetemäärät Meilahden sairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologiselle poliklinikalle kasvavat jatkuvasti ja vastaanottoaikoja on vaikea järjestää ajoissa. Siksi osa vastaanotolla yleensä käsiteltävistä asioista yritetään ratkaista etänä.

Lähetteiden määrä kasvoi 32 prosenttia vuosina 2016–2017. Etäsuoritteet puolestaan lisääntyivät 30 prosenttia samana aikana.

– Töiden ruuhkautuminen on yleistä kardiologisilla poliklinikoilla, Heliö ­sanoo.

Kardiologian polikliininen työ on muuttunut, koska tutkimusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet.

Aikaisemmin polikliinisten potilaiden sydän kuunneltiin sekä katsottiin EKG ja keuhkokuva. Nykyisin potilaille voidaan tehdä magneettikuvauksia, tietokonetomografioita, invasiivisia ja toiminnallisia tutkimuksia sekä laajoja geenitutkimuksia.

– Uusien tutkimusten tulosten läpikäyminen on vaativampaa kuin vanhojen. Ne myös vievät enemmän aikaa.

Etäkontaktit kasautuvat

Samoista syistä myös etäkontaktit vaativat aiempaa enemmän perehtymistä.

– Etäkontakteja voidaan kasata päivän työjärjestykseen lähes rajattomasti riippumatta siitä, kuinka aikaa vieviä ne ovat. Tämä on varsin ongelmallista.

Heliön mielestä vastaisuudessa pitäisi arvioida etäkontaktien hoitamiseen käytettävä realistinen aika ja järjestää tilaa pelkästään paperitöille.

– Työ nopeutuu, kun sen voi tehdä yhtäjaksoisesti eikä esimerkiksi vastaanottojen lomassa uudelleen samoihin ­asioihin poukkoillen. Tällöin säästettäisiin uudelleenkirjautumisiin kuluvaa aikaa.

Päätöksenteon sujuvuus tai takkuilu vaikuttaa myös poliklinikan hoitohenkilökunnan ja sihteereiden työhön ja ajankäyttöön.

Jo viisi ruuhkaista vuotta

Työn muuttumiseen on vaikuttanut pääkaupunkiseudulla myös se, että yhä suurempi osa potilaista on maahanmuuttajia.

– Jotkut heistä tarvitsevat tulkin, mikä on otettava huomioon polikliinistä hoitoa järjestettäessä.

HUS:n kardiologiset poliklinikat ovat ruuhkautuneet jo ainakin viisi vuotta.

Käynnit ovat kasvaneet 9 prosenttia vuosina 2016–2017. Etäsuoritteita oli vuonna 2013 noin 6 000 ja vuonna 2017 lähes 14 000. Yksistään 2016–2017 kasvu oli 30 prosenttia.

Meilahden kardiologisen poliklinikan toiminnasta yli puolet on suppeita erityispoliklinikoita, joille ohjautuu osittain potilaita koko maasta. Huomattava osa yleiskardiologisesta toiminnasta on puolestaan sisäisiä konsultaatioita.

– Monet meille tulevat potilaat ovat monisairaita. Esimerkiksi syöpäpotilaille ja elinsiirtoon meneville täytyy tehdä kiireellinen sydämen tilanteen arvio.

Mistä voimavarat uusille potilasryhmille?

Meilahden kardiologisella poliklinikalla seurantavälejä on pidennetty silloin, kun tämä on katsottu potilaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Nyt suunnitellaan, että asiantuntijasairaanhoitajien osuutta lisätään seurannassa.

– Kehitämme hoitopolkuja muiden yksiköiden kanssa. Tämä yhteistyö on oleellista ja onneksi on saatu käynnistettyä, jotta päällekkäisyyksiä voidaan karsia ja toimintaa yhdenmukaistaa.

Heliön mukaan polikliinisten resurssien tarvetta pitäisi ennakoida silloin, kun tulee uusia potilasryhmiä, jotka tarvitsevat kardiologista arviota ennen operatiivista toimenpidettä.

– Täytyisi miettiä, mitä potilaat tarvitsevat invasiivisten toimenpiteiden lisäksi. Noninvasiiviselle puolelle tulevat ­potilasjoukot saattavat olla aika suuria. Näiden potilaiden toimenpiteisiin liittyvä hoidon tarve pitäisi resursoida ennakkoon.

Yhä useampi potilas on monisairas

KYS:n kardiologian poliklinikalla ruuhkia esiintyy usein lomakausien jälkeen ja silloin, kun lääkärityö­voimaa on vähän lakisääteisten poissaolojen vuoksi. Näin kertoo apulaisylilääkäri Satu Kärkkäinen.

– Viime vuoden loppupuolella kontrolliajat olivat hyvin hallinnassa, mutta nyt kontrollipotilaat ovat päässeet poliklinikalle 1–3 kuukautta myöhässä. Tilanne on kuitenkin jälleen korjaantumassa, Kärkkäinen kuvaa.

Lähetteiden määrä on kasvanut keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Poliklinikkatyön määrä kasvaakin jatkuvasti. Lähetteet katsotaan tarkasti, ja potilaat tulevat tarvitta­vien esitutkimusten jälkeen poli­klinikalle.

Ruuhkia on pyritty vähentämään niin, että saman potilaan asiat yritetään saada yhdellä käyntikerralla kuntoon. Etänä hoidetaan ainoastaan sydämentahdistimien seurantaa.

Syöpäpotilaiden sydäntutkimukset ovat lisääntyneet

Poliklinikalle tulee aikaisempaa enemmän monisairaita potilaita, joiden arviointiin kuluu runsaasti aikaa. Entistä iäkkäämmille ja huonokuntoisemmille voidaan tehdä ­leikkaushoitoa kevyempiä katetri­toimenpiteitä.

– Nykyisin selvitetään myös ­aikaisempaa useammin sydämen sivuääniä ja tehdään sydäntutki­muksia rytmihäiriöiden vuoksi.

Syöpäpotilaiden sydäntutkimukset ovat lisääntyneet selvästi parina viime vuonna. Kliinistä arkipäivää ovat myös sukulaistutkimukset, koska geenidiagnostiikka on ­lisääntynyt.

– Tutkimusmenetelmät ja lääke­hoito ovat menneet kovaa vauhtia eteenpäin. Poliklinikalla meneekin entistä enemmän aikaa tutkimus- ja lääkevaihtoehdoista keskuste­lemiseen potilaan kanssa.

Ruuhkat saatiin kuriin Keski-Suomessa

Keski-Suomen keskussairaalan kardiologian poliklinikka on taltuttanut ruuhkat. Ensiksi poliklinikalla paneuduttiin lähetteiden perusteella tehtävään hoidon tarpeen arviointiin. Tämä johti siihen, että aika annetaan vain 25 prosentille potilaista, joille oli tehty lähete.

– Lopuille 75 prosentille lähettäneistä tahoista annettiin yksilölliset kirjalliset ohjeet jatkotoimista. Tämä käytäntö on saanut hyvää ­palautetta terveyskeskuslääkäreiltä, kertoo kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Molemminpuolista oppimista etävastaanotoilla

Mustosen aloitteesta käynnistettiin viisi vuotta sitten kardiologian etävastaanotot etäällä sijaitsevissa terveyskeskuksissa. Nykyisin keskussairaalan kardiologit toimivat 1–2 päivänä kuukaudessa osana terveyskeskustiimiä, kukin omalla alueellaan.

– Päivä alkaa yhteisellä aamumeetingillä, johon terveyskeskus­lääkärit ovat koonneet konsultaatiokysymyksiä. Tämän jälkeen koko päivä pidetään vastaanottoa.

Mustonen on tyytyväinen, että tällä tavoin kardiologit ja terveys­keskuslääkärit oppivat toisiltaan. Erikoislääkäri kuulee perusterveydenhuollon näkemyksiä ja saa arvokasta tietoa potilaan kokonais­tilanteesta.

Seniorikonsultti ratkoo ongelmia

Myös puhelinkonsultaatiokäytäntöjä on uudistettu. Vuoden 2017 keväästä puheluihin vastaaminen on siirtynyt erikoistuvilta lääkäreiltä kokeneille seniorikardiologeille.

Terveyskeskuslääkäreitä on kannustettu soittamaan mieluummin kuin kirjoittamaan lähetteitä silloin, kun lähettämisen aiheellisuus ei ole täysin selvää.

– Kokeneet kardiologit pystyvät ratkaisemaan ongelmia pidemmälle ilman vastaanottokäyntiä. Kardiologit, samoin kuin avoterveydenhuollon lääkärit pitävät uutta käytäntöä hyvänä.

Kustannusvaikuttavuudesta kaivataan tietoa

Mustosen mukaan lääkärityövoimaa ei ole tullut lisää kardiologian yksikköön. Hänestä resurssien lisäys ei olekaan ratkaisu.

– Kardiologien kysynnälle ei näy luonnollista vähenemistä, kun väestö vanhenee. Siksi toimintatapoja pitääkin ­uudistaa.

Mustonen tähdentää, että toiminnan muuttamisen jälkeen pitäisi saada tietoa myös kustannusvaikuttavuudesta.

– Numeerista tietoa emme valitettavasti ole saaneet. Tällainen tieto motivoisi työhön.

kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja

kuvat: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 39/2018

Oletko jo lukenut nämä?