Katkotaan humpuukilta siivet

Lääketieteen opiskelijat perustivat Vastalääke-yhdistyksen kyllästyttyään ­virheellisten terveysväittämien leviämiseen.

Vajaa vuosi sitten mitta tuli täyteen. Sosiaalisessa mediassa ja jopa lehtien palstoilla levitettiin terveystietoa, joka ei perustunut tieteellisiin tosiasioihin. Usein kirjoitusten taustalta paistoivat subjektiiviset mielipiteet tai taloudelliset intressit.

Vastaiskuna turkulaiset lääketieteen opiskelijat perustivat professori Juhani Knuutin ohjauksessa Vastalääke ry:n. Yhdistys pyrkii muun muassa kansantajuistamaan lääke- ja terveystieteitä alan ulkopuolelle sometiimin, verkkosivuston ja koulutuksen avulla.

Toiminta on lähtenyt sähäkästi käyntiin, kertoo Vasta­laake.fi-verkkosivun päätoimittaja ja yhdistyksen hallituksen jäsen Elias Mokkala. Yhdistys on järjestänyt jäsenille kirjoituskoulutuksia, joiden tavoitteena on opettaa lääketieteen opiskelijat kirjoittamaan sujuvia artikkeleita verkkoon. Sivustolle on kirjoitettu kansantajuisesti muun muassa sinkin vaikutuksesta flunssan kestoon sekä lihan syönnin ja syövän yhteydestä.

Vastalääke on saanut Kansanvalistusseuran, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Antidootti-portaalin kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta viestintäkoulutuksen järjestämiseen. Koulutuksesta vastaa Kansanvalistusseura. Yhdistyksen jäsenet ovat pitäneet myös Turun Luostarinvuoren lukiossa terveystiedon tunteja.

– Terveystiedon lehtorin yhteydenoton jälkeen olemme käyneet puhumassa nuorille siitä, miten tunnistaa huuhaa ja ei-faktuaalinen tieto netistä, viidennen vuoden medisiinari Mokkala kertoo.

Vinkkejä on saatu runsaasti

Verkkosivustolle päätyvät jutut saavat alkunsa ideoista, joita yhdistys on saanut runsaasti. Mokkalan mukaan aiheita on kokonaisuudessaan odottamassa tällä hetkellä yli sata.

– Kirjaamme ylös koko ajan mielestämme hyviä aiheita. Toimituksen täytyy kuitenkin miettiä, millainen juttu aiheesta syntyisi ja päättää, mistä juttu lopulta tehdään.

Yhdistyksellä on jäseniä ympäri Suomen, mutta pääasiassa toiminta on keskittynyt Turkuun. Tarkoituksena on laajentaa toiminta kattamaan koko Suomen, sillä asiallisen terveysviestinnän tarve on kansallinen, ei paikallinen. Isompi laajentuminen on suunnitelmissa syksyllä.

– Muihin kaupunkeihin laajennutaan, mikäli jatkorahoitus onnistuu.

Yhdistys on tehnyt uuden rahoitushakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Yhdistyksen saaman tuen on oltava mahdollisimman riippumatonta ja neutraalia, jotta uskottavuus ei vaarannu.

Asiantuntijuutta kansantajuisesti

Kansantajuinen viestiminen on lääkärin työssä tärkeää. Vastaanotolla onnistuminen voi olla kiinni siitä, osaako lääkäri selittää asian oikein ja niin, että potilas ymmärtää.

Lääkäreiden osaamista pitäisi hyödyntää laajemmin. Vain harva lääkäri hyödyntää asiantuntijuuttaan ja viestii omalla nimellään humpuukia vastaan.

– Lääkärit pelkäävät kommentointia somessa omilla kasvoillaan. Heidän pitäisi olla rohkeampia. Ajattelen itse, että kun on rohkea, rehellinen, käyttää maalaisjärkeä ja puhuu tieteellisten faktojen puolesta, voi hyvin osallistua keskusteluun.

Sadan osaajan ääni kuuluu

Professori Juhani Knuuti toivoo, että muutaman vuoden päästä yhdistyksellä olisi sata aktiivista jäsentä. Sellainen määrä lääkäreitä toisi vastapainon maallikoiden ja jopa muutaman kollegan levittämälle terveyshuuhaalle. Lisäksi hän näkisi mieluusti, että toiminnassa löydettäisiin kansallinen yhteistyö, joka kattaisi kaikki yliopistopaikkakunnat.

– Sellainen lääkärikunta, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta, on kunnollinen vastapaino huuhaalle.

Parhaimmassa tapauksessa kokeneemmat kollegat alkavat ottaa nuorten esimerkin mukaisesti aktiivisempaa roolia keskusteluissa. Knuuti myöntää kuitenkin, että harva kokeneemmista lääkäreistä kokee aktiivista, keskustelevaa roolia omakseen.

– Moni on tyytyväinen toimintaamme, jota teemme, mutta harva ryhtyy siihen itse. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen koetaan profession ulkopuoliseksi toiminnaksi.

Knuuti uskoo vahvasti, että muutos tapahtuu ajan ja uusien lääkärisukupolvien kautta.

– Heidän kauttaan, jotka ovat kasvaneet siihen. Kokemukseni mukaan on käsittämättömän korkea kynnys, että valmistunut lääkäri aloittaa aktiivisen keskustelun somessa.

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuvat
Vesa-Matti Väärä

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 19/2019.

VASTALÄÄKE RY

• Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhdistys perustettiin viime vuonna.

• Pyrkii ehkäisemään virheellisten terveysväittämien leviämistä, kehittämään väestön medialukutaitoa ja kansan­tajuistaa tiedettä.

• Yhdistys julkaisee tiedeartik­keleita ajankohtaisista terveysaiheista verkkosivuillaan, ja on aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

• Poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton. Ei saa tukea ­lääketeollisuudelta.