Kaulavaltimon pitkittäisliike kertoo valtimoterveyden muutoksista varhain

Pitkittäisliikkeen liikehäiriöt ovat yhteydessä valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin, perinteisiin valtimotaudin riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään.

Kaulavaltimon pitkittäisliike kertoo valtimoterveyden muutoksista varhain Kuva 1 / 1 Kuva: Pixmac

Kaulavaltimon seinämän pitkittäisliike kertoo valtimoterveydestä perusterveillä varhaiskeski-ikäisillä ihmisillä. Pitkittäisliikkeen liikehäiriöt ovat yhteydessä valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin, perinteisiin valtimotaudin riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään. Nämä havainnot teki Helena Taivainen väitöskirjassaan.

Pitkittäisliike tapahtuu vain osittain verivirran suuntaisesti väitöstutkimuksen mukaan. Pääosa pitkittäisliikkeestä suuntautui yllättäen verivirtaa vastaan taaksepäin. Tämä taaksepäin kulkeva liike sekä pitkittäisliikkeen kokonaislaajuus olivat sitä suurempia, mitä joustavammaksi tutkittavien suonet oli todettu. Sen sijaan valtimoiden jäykistymiseen viittaavat löydökset olivat yhteydessä pienempään liikelaajuuteen pitkittäissuunnassa ja erityisesti taaksepäin suuntautuvan liikkeen rajoittumiseen.

Pitkittäisliike oli yhteydessä verenpainetasoihin ja painoindeksiin. Riskitekijät pienensivät taaksepäin suuntautuvaa pitkittäisliikettä ja lisäksi liikkeen kokonaislaajuus pieneni. Taaksepäin suuntautuva liike pieneni veren kokonaiskolesterolin sekä triglyseriditasojen noustessa. Eteenpäin suuntautuva liike suureni diastolisen verenpaineen, kokonaiskolesteroli- ja triglyseriditasojen ja painoindeksin kohotessa. Myös riskitekijöiden kasautuminen aiheutti pitkittäisliikkeen liikehäiriötä.

Metabolisen oireyhtymän ja insuliiniresistenssin huomattiin olevan yhteydessä pitkittäisliikkeen liikehäiriöön, mikä oli uusi havainto. Metabolisen oireyhtymän osatekijöistä erityisesti kohonnut verenpaine, lihavuus ja hyperinsulinemia olivat yhteydessä pienempään pitkittäisliikkeen kokonaislaajuuteen, pienempään taaksepäin suuntautuvaan liikkeeseen ja suurentuneeseen eteenpäin suuntautuvaan liikkeeseen.

Uusi menetelmä pitkittäisliikkeen mittaamiseen

KYS:n Verisuonten biomekaniikka -tutkimusryhmässä on kehitetty uusi kajoamaton menetelmä verisuonten biomekaanisten ominaisuuksien ja erityisesti kaulavaltimon seinämän pitkittäisliikkeen mittaamiseksi ultraäänikuvauksista. Menetelmä avaa uusia mahdollisuuksia tutkia varhaisvaiheen valtimomuutoksia, jotka ennakoivat myöhemmin kehittyviä sydän- ja verisuonisairauksia. Helena Taivainen sovelsi tätä menetelmää ensimmäistä kertaa kliinisessä tutkimuksessa. Samalla kyseessä oli merkittävä askel myös uuden menetelmän kliinisessä validoimisessa.

Tutkimushankkeen aineisto pohjautuu kansallisessa monikeskustutkimuksessa (Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät LASERI – The Cardiovascular Risk in Young Finns Study) 27-vuotisseurantakäynnillä kerättyyn materiaaliin. Tutkimusjoukkona olivat Itä-Suomen alueella asuvat LASERI-koehenkilöt, jotka tutkimushetkellä olivat 30–45-vuotiaita.

FM, LL Helena Taivaisen väitöskirja Carotid artery wall longitudinal motion in the assessment of preclinical arteriosclerosis tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 15. tammikuuta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 15. tammikuuta kello 12 alkaen.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?