Kelan kuntoutuspsykoterapia jäämässä soten jalkoihin

Kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä maakunnille nopeutetulla aikataululla.

Kelan kuntoutuspsykoterapia jäämässä soten jalkoihin Kuva 1 / 1

Kuntoutuksen uudistamiskomitea esitti viime vuonna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle luovutetussa raportissa, että Kelan vaativan lääkinnällisen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille aikaisintaan vuonna 2025.

Psykologi ja psykoterapeutti Anna Collander muistuttaa, että komitea esitti tuolloin erilaisia kriteerejä, joiden pitäisi täyttyä ennen kuin siirtämistä voidaan harkita

– Kriteerien täyttymistä voidaan kuntoutuskomitean mukaan arvioida aikaisintaan vuonna 2025, kun on tietoa siitä, miten maakunnat ovat järjestäytyneet, hän jatkaa.

Nyt kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista nopeutetulla aikataululla.

– Kuntoutuspsykoterapian lakkauttaminen tarkoittaisi, ettei psykoterapian saatavuutta enää säädeltäisi millään lakipykälillä. Suomalaisten laillinen oikeus nimenomaan psykoterapiaan häviäisi kokonaan, sanoo Collander.

Collander kuuluu delegaatioon, jossa on laaja edustus huolestuneita psykoterapeutteja eri pohjakoulutuksilla sekä eri psykoterapiasuuntauksista. Delegaatio on yllättynyt aikataulun kiristämisestä, koska vielä viime syksynä hallitus totesi eduskunnassa, että sillä ei ole suunnitelmaa lakkauttaa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.

Outi Alanko–Kahiluoto (vihr.) on jättänyt aiheesta myös viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila vahvistaa, että osana monikanavarahoituksen purkamista tämä asia on noussut valmistelussa keskusteluun kuten myös lääkinnällinen kuntoutus aikataulun osalta.

– Sinällään tavoite on sama kuin Kuntoutuskomitean raportissakin, hän summaa.

Viime vuonna noin 36 000 suomalaista sai psykoterapiaa Kelan kuntoutuksena. Kaikkien kuntoutuspäätökset tehtiin yhdenmukaisilla kriteereillä. Kela on lain mukaan korvannut 16–67-vuotiaille työ- ja opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi, jos mielenterveydenhäiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Korvaamista edellyttää, että henkilö on saanut vähintään kolme kuukautta asianmukaista hoitoa. Alanko–Kahiluodon mukaan kuntoutuspsykoterapia on ollut mielenterveyspalveluiden toimivimpia rakenteita.

– Mikäli Kelan rahoitus kuntoutuspsykoterapian rahoittamiseksi siirrettäisiin maakunnille, olisi hyvin todennäköistä, että pääsy psykoterapiaan vaikeutuisi ja heikkenisi verrattuna nykytilaan. Tämä olisi katastrofaalista, sillä Kelan kuntoutuspsykoterapia on toimivin osa opiskelu- ja työikäisten suomalaisten mielenterveyspalveluita, ja se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa työ- tai opiskelukyky on vaarassa, toteaa Alanko–Kahiluoto kirjallisessa kysymyksessä.

STM:n Varhila vakuuttaa, että tarkoitus ei ole heikentää nykytilannetta.

– Tarkoitus ei ole palvelujen laadun tasoa mitenkään madaltaa vaan antaa uudelle maakunnalle järjestäjänä sille kuuluvia mahdollisuuksia aidosti toteuttaa omaa tehtäväänsä.

Collander ei väitettä usko. Hänen mielestään Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttaminen iskee suoraan kansalaisten terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyviin oikeuksiin.

– Yli puolet psykoterapian rahoituksesta putoaa kokonaan pois, koska tämän verran kuntoutuspsykoterapian kustannuksista kerätään palkansaajien sosiaaliturvamaksuina suoraan sairausvakuutusrahastoon, josta Kelan kuntoutus rahoitetaan. Tätä rahoitusta ei ole mahdollista siirtää maakuntiin, joilla on muutenkin kovat säästöpaineet. Näiden tietojen valossa, miten ihmeessä voidaan sanoa, ettei nykytila heikentyisi? On vaikea uskoa muuta kuin, että psykoterapian saatavuus tulee laskemaan aivan dramaattisesti, ihmettelee Collander.

kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?