Kesäuusinta: Miten eroon särkylääkepäänsärystä?

Jopa 80 prosenttia päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsivistä käyttää särkylääkkeitä liikaa.

Kroonistunutta migreeniä esiintyy noin kolmella prosentilla väestöstä. Sen sijaan tavallista, ajoittain esiintyvää migreeniä sairastaa jopa puoli miljoonaa suomalaista. LT Hanna Harno kävi Lääkäripäivillä 2015 läpi syitä, jotka voivat johtaa migreenin kroonistumiseen.

– Syynä on todennäköisesti monet tekijät yhdessä. Toisilla stressin lisääntymisen myötä migreeneitä esiintyy tiuhemmin, ja samalla kohtauslääkkeiden käyttö lisääntyy. Tämä voi johtaa särkylääkekierteeseen. Silloin puhutaan särkylääkepäänsärystä, Harno sanoo.

Harnon mukaan jopa 80 prosenttia päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsivistä käyttää liikaa särkylääkkeitä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että päänsäryt lievittyvät ja harvenevat olennaisesti jopa kolmella neljästä särkylääkevieroituksen jälkeen. Vieroitus on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Särkylääkevieroitus vaatii Harnon mukaan päättäväisyyttä ja totutun särkylääkkeiden käytön muuttamista.

– Osalle se voi olla pelottavaa. Särkylääkevieroituksen aikana päänsärkyä voi olla enemmän ja herkemmässä 1–2 viikon ajan. Samalla pitäisi käyttää särkylääkkeitä olennaisesti vähemmän ja kirjata kaikki otetut särkylääkkeet ylös päänsärkypäiväkirjaan, hän sanoo.

Harno kertoo tilanteen helpottavan yleensä jo 1–2 viikon kuluttua, mikäli särkylääkkeiden vähentäminen tai lopettaminen onnistuu. Kaikkiaan kestää 2 kuukautta, ennen kuin särkylääkkeiden haitallinen vaikutus päänsärkyyn haihtuu.

Muita hoitokeinoja

Kaikkia särkylääkkeiden vähentäminen ei kuitenkaan auta. Silloin lääkärin tulee miettiä mahdolliset muut syyt päänsärkyyn. Esimerkiksi aivot olisi hyvä kuvantaa magneettikuvauksella kertaalleen.

– Mikäli migreeneitä on ollut aiemmin, mitään muuta selvää syytä päänsärkyihin ei löydy ja ajankohtaisessa kroonisessa päänsäryssä löytyy riittävästi migreenisävyjä, voidaan todeta kroonistunut migreeni, Harno toteaa.

Kroonisen migreenin hoitoon kuuluu oleellisena osana päänsärkypäiväkirjan pito. Sen avulla voidaan pitää otetut särkylääkkeet ja migreenin täsmälääkkeet turvallisissa rajoissa. Niistä voidaan myös todeta päänsärkypäivien mahdollinen harveneminen.

Lisäksi etsitään sopivaa ja tehoavaa migreenin estolääkitystä. Näitä ovat monet verenpaineryhmän lääkkeet, epilepsialääkkeet ja masennuskipuryhmän lääkkeet. Estolääkitystä tulee käyttää säännöllisesti päivittäin ja vastetta arvioidaan kahden kuukauden välein tutkimalla potilaan päänsärkypäiväkirjaa ja vointia. Harnon mukaan särkypäivien puolittumista tai oireiden olennaista lievittymistä pidetään hyvänä tuloksena.

Lääkehoito vain osa hoitoa

Harno huomauttaa, että kroonisen migreenin hoidossa lääkehoito on vain osa kokonaisuutta. Elämäntilanteen, mielialan ja kipuun liittyvän pelon huomioiminen sekä kivun hallinta rentoutuksen ja muiden psykologisten keinojen avulla on tullut osaksi monialaista päänsäryn hoitoa.

– Psykologin mukaantulo päänsärkytiimiin auttaa potilaita. Fysioterapeutti voi tutkia ja ohjeistaa liikunnan pariin pahimman päänsärkyherkkyyden lievityttyä särkylääkevieroituksen jälkeen.

Harno korostaa myös hoitajan tärkeyttä. Hoitaja voi tavata potilaan lääkärikäyntien välissä ja seurata päänsärkytilannetta sekä särkylääkkeiden vähentämisen onnistumista kannustaen uusiin tapoihin. Hoitaja voi myös haastatella tarkemmin elämäntapoihin liittyvistä asioista.

Harno kertoo, että HUS:n Neurologian poliklinikassa on laadittu kyselykaavake, jonka potilas täyttää hoitajan vastaanotolla, ja siitä esiin nousevista asioista keskustellaan.

– Tällaisesta monialaisesta lähestymisestä on alustavia kannustavia tuloksia – vaikeaa päänsärkyongelmaa lähestytään monelta rintamalta, eikä hoidon tulos riipu enää pelkästään lääkäristä, hän sanoo.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Artikkeli on julkaistu 15.1.2015 Potilaan Lääkärilehdessä nimellä "Haasteellinen kroonistuva migreeni".