Kidutuksen uhreja on Suomessa tuhansia

Arviolta kolmasosaa pakolaistaustaisista ihmisistä on kidutettu. Kannattaa kysyä suoraan, jos epäilee potilaan kokeneen kidutusta, neuvoo psykiatri Tuula Quarshie.

Kenen tahansa vastaanotolle voi päätyä potilas, joka on kokenut kidutusta, arvioi Kidutettujen kuntoutuskeskuksen psykiatri Tuula Quarshie. Suomessa arvioidaan olevan tuhansia kidutuksen uhreja.

Kaikkien pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden kohdalla kidutus ei vält­tämättä ole tullut esiin maahantulon ­yh­teydessä, vaan vaikeat kokemukset voivat nousta pintaan vasta vuosien ­kuluttua. Kidutus voi ilmetä trauma­peräisinä oireina tai somaattisina vaivoina, joille on vaikea löytää selitystä.

– Lääkärin ei kannata ajatella, että ­joku muu on varmaan jo puuttunut ­asiaan. Niin ei useinkaan ole.

Quarshie neuvoo kysymään suoraan, jos epäilee, että potilaan oireiden taustalla voi olla kidutusta.

– Voi aloittaa vaikka kysymällä, onko potilas ollut pidätettynä tai vangittuna.

Moni kidutettu on menettänyt luottamuksensa viranomaisiin. Vastauksia ei ehkä saa ensimmäisellä kerralla.

– Silloin voi jättää asian auki ja sanoa, että tähän voidaan palata myöhemmin.

Kuntoutuskeskus neuvoo

Kidutettujen kuntoutuskeskus järjestää kidutetuille esimerkiksi terapiaa, fysioterapiaa ja erilaisia ryhmähoitoja.

– Esimerkiksi vesikidutusta kokeneille vesi voi olla hyvin ahdistava elementti, johon totuttautuminen käy hitaasti. Heitä varten meillä on uintiryhmä, Quarshie sanoo.

Kuntoutuskeskuksen lisäksi kidu­tettuja hoitavat myös psykiatrian poli­klinikat eri puolilla Suomea. Kidutuksen ­uhrien hoito koetaan kuitenkin Quarshien mukaan monessa paikassa vieraaksi ja vaativaksi ja potilaat haluttaisiin lähettää kuntoutuskeskuksen hoidettaviksi.

– Kyseessä on kuitenkin niin iso potilasryhmä, ettei heitä kaikkia voi mikään erikoisyksikkö hoitaa, mutta meiltä voi aina kysyä neuvoa. Konsultaatiota ja koulutusta pyydetään yllättävän vähän.

Quarshielle työ kidutettujen parissa on rankkaa, mutta palkitsevaa. Kidutus aiheuttaa monille potilaille pitkään kestävän sisäisen kaaoksen ja turtumuksen sekä lamautumisen tunteen.

– Potilaat eivät odota ihmeitä, he ­haluavat elämänsä taas järjestykseen: kodin, työn ja kielitaidon. Me voimme auttaa vaikeiden kokemusten käsitte­lyssä ja käytännön asioiden järjestämisessä.

Myös läheiset oireilevat

Diakonissalaitoksen ylläpitämällä ja RAY:n rahoittamalla Kidutettujen ­kuntoutuskeskuksella on toimipisteet Helsingissä ja Oulussa. Kuntoutus­keskus tekee turvapaikanhakijoille perusteellisia tutkimuksia ja kirjoittaa lausuntoja turvapaikanhakuprosessia varten. Lisäksi keskuksessa kuntoutetaan vakituisesti Suomessa asuvia kidutuksen uhreja. Nämä potilaat tulevat lähetteellä eri puolilta Suomea.

Kidutus vaikuttaa myös kidutetun läheisiin. Kuntoutuskeskuksen uutena potilasryhmänä ovat lapset ja nuoret. Osaa on kidutettu tai kohdeltu epä­inhimillisesti, osa on traumatisoitunut vanhempiensa kokemuksista. Selvityksen mukaan kolmannes Suomeen tulevista turvapaikanhakija- ja pakolaislapsista sekä -nuorista on eri tavoin psyykkisesti oireilevia ja ­traumatisoituneita. Heistä vain kolmannes saa apua ongelmiinsa.

Juttuun on haastateltu myös kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskentelevää psykoterapeutti Annele Lindeqvistiä.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 25–32/2013

Lue lisää jutun aiheesta