Kipsi vai tukilasta akillesjänteen repeämän hoidossa?

Toiminnallinen lastahoito salli raajan varauksen ja kävelyn hoidon aikana.

Suomessakin on viime vuosina siirrytty akillesjänteen repeämän hoidossa kirurgiasta kipsi-immobilisaatioon. Syynä tähän ovat olleet pää­asiassa vaikeat haavakomplikaatiot leikkauksen jälkeen. Useimmin konser­vatiivinen hoito toteutetaan 3 + 3 tai 4 + 4 viikon umpikipsillä. Nyt on tästäkin ”oikaistu” sallimalla nilkka­nivelen pieni liike ja jalan varaus funktionaalisen lastahoidon aikana.

Yhteensä 540 englantilaista potilasta, joilla oli tuore akillesjänteen repeämä, satunnaistettiin joko jäykkään kipsi­hoitoon tai toiminnalliseen lastahoitoon 8 viikon ajaksi. Potilaiden keski-ikä oli 49 vuota, 79 % oli miehiä ja heitä hoidettiin 39 sairaalassa. Potilaita seurattiin 9 kuukauden ajan hoidon jälkeen ja tulosmuuttujana oli uusintarepeämä.

Uusintarepeämiä sattui saman verran molemmissa ryhmissä, 5 % ja 6 %. Myöskään potilaiden subjektiivisessa paranemisessa ei ollut eroja. Hoito maksoi molemmissa ryhmissä hieman yli 1 000 puntaa.

Toiminnallinen lastahoito (irrotettava tarralasta, alussa kantakorotus ekvinukseen) salli raajan varauksen ja näin ollen kävelyn hoidon aikana. Se oli yhtä tehokas jännevamman hoidossa kuin nilkan jäykistävä kipsaus ja myös potilas­ystävällisempi sallien jalan pesun – miksi emme siis Suomessakin siirtyisi tähän potilaalle miellyttävään hoitoon?

Costa ML ym. Plaster cast versus functional brace for non-surgical treatment of Achilles tendon rupture (UKSTAR): a multicentre randomised controlled trial and economic evaluation. Lancet 2020;395:441–8.

Hannu Paajanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.