Koliikkivauvoilla ulosteen kalprotektiinimäärä osoittautui suurentuneeksi riippumatta siitä, saiko vauva korvike- tai rintamaitoa. Täysimetetyillä vauvoilla mikrobien diversiteetti oli vähäisempi kuin korvikkeella ruokituilla.
Tutkimuksen osallistui 37 koliikkilasta ja 28 verrokkia. Tutkimuksen alkaessa vauvat olivat 2 kuukauden ikäisiä. Diagnoosina oli koliikki, jos vauvalla oli itkuisuutta vähintään kolme tuntia päivittäin ainakin kolmena päivänä viikossa. Mm. infektiot sekä aiempi antibiootin tai probiootin käyttö olivat poissulkukriteerejä tutkimuksessa. Suolen inflammaatiota arvioitiin ulosteen kalprotektiinin määrityksellä, ja DNA-sekvensoinnilla kartoitettiin ulosteen laji- eli alfadiversiteettiä ja yksittäisten bakteerien määrän vaihtelua eli beetadiversiteettiä.
Koliikkivauvat itkivät keskimäärin 5 tuntia ja verrokkivauvat alle tunnin päivittäin. Kalprotektiinitasot olivat täysimetetyillä 7-kertaiset (mediaani 183 µg/g) verrattuna korvikeruokittujen tasoihin (mediaani 23,7 µg/g). Sekä rinta- että korvikemaitoa saavien tasot olivat näiden välillä (mediaani 107 µg/g). Kun analyyseissä tekijöitä vakioitiin, koliikki oli ainoa ulosteen kalprotektiinitasoa ennustava tekijä: koliikkivauvoilla taso keskimäärin 95 µg/g korkeampi kuin verrokeilla.
Lajidiversiteetti oli koliikkivauvojen ulostenäytteissä merkittävästi suurempi (p = 0,025). Ravitsemus vaikutti siihen oleellisesti: suurin lajidiversiteetti oli korvikeruokituilla ja pienin täysimetetyillä. Myös ulostenäytteiden yksittäisten bakteerien määrissä oli eroja; esimerkiksi bifidobakteereja oli koliikkivauvoilla vähemmän kuin verrokeilla (0,3 % vs. 10,1 %, p = 0,049).
Suuremmat ulosteen kalprotektiinitasot koliikkivauvoilla ja erot ulosteen bakteerien määrissä tukevat ajatusta inflammaation ja dysbioosin roolista imeväisen koliikissa. Tämä selittänee aiempia tuloksia probioottien (L. reuteri) itkuisuutta vähentävästä vaikutuksesta koliikkivauvoilla.
Lähde: Rhoads JM, Collins J, Fatheree NY ym. Infant colic represents gut inflammation and dysbiosis. J Pediatr, verkossa ensin 31.8.2018. doi: 10.1016/j.jpeds.2018.07.042
Kirjoittaja:
Nina Kaseva
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 45/2018.
