Kolmannes suomalaisista kärsii purentaelimistön ongelmista

Apua neuvonnasta ja lihasharjoittelusta, purentakiskosta ei lisähyötyä.

Kolmannes suomalaisista kärsii purentaelimistön ongelmista Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kolmasosa suomalaisista kärsii purentaelimistön toimintahäiriöistä, kuten kasvokivuista, leukojen liikerajoituksista ja -poikkeamista sekä leukanivelten äänistä kuten naksumisesta ja rahinasta.

Tämä ilmenee HLL Veera Qvintuksen väitöstutkimuksesta, jossa on käytetty THL:n kokoaman Terveys 2011 -tutkimuksen aineistoa. Aineisto koostui 1577 suomalaisesta aikuisesta.

Väitöstutkimuksen mukaan viikoittaista kipua kasvojen alueella, hampaita yhteen purressa tai leukaa avatessa kokee alle kymmenesosa aikuisväestöstä.

Purentaelimistön toimintahäiriöistä käytetään lyhennettä TMD englanninkielisen temporomandibular disorders -termin mukaan.

Joidenkin TMD-löydösten esiintyvyys kasvoi iän myötä. Naisilla oireet olivat yleisempiä kuin miehillä ja niihin olivat yhteydessä myös alhainen koulutustaso, hampaiden lukumäärä ja heikko itsekoettu terveys.

Masennusoireet yleisiä

Purentakisko ei väitöstutkimuksen mukaan tarjoa lisähyötyä TMD-löydösten, oireiden tai elämänlaadun kannalta verrattuna pelkkään neuvontaan ja lihasharjoitteluun.

Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen aineisto koostui 80 potilaasta, joilla oli diagnosoitu TMD. Nämä potilaat jaettiin satunnaisesti joko purentakisko- tai vertailuryhmään. Vertailuryhmään kuuluvat saivat neuvontaa ja ohjeita puremalihasharjoitteiden tekemistä varten. Purentakiskoryhmään kuuluvat saivat edellisten lisäksi purentakiskohoitoa. Yhden vuoden seurannassa ei ilmennyt merkitseviä eroja kasvokivussa, oireissa tai elämänlaadussa purentakisko- ja vertailuryhmien välillä.

Masennusoireet ja kehon epäspesifiset fyysiset oireet olivat suhteellisen yleisiä purentaelimistön toimintahäiriöistä kärsivillä potilailla, ja ne näyttivät vaikuttavan negatiivisesti hoitotuloksiin.

Hammaslääketieteen lisensiaatti Veera Qvintuksen väitöstutkimus Temporomandibular disorders: prevalence of signs and symptoms and effects of stabilization splint treatment. Based on the Health 2011 Survey and a randomized controlled trial on adult Finns tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 20.11.2020.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?