Korona kiihdytti lääketutkimusta

Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-­tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.

Korona  kiihdytti  lääketutkimusta Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Uuteen koronavirukseen ei ole lääkettä tai rokotetta, mutta haku on päällä.

Kliinisiä kokeita on meneillään sekä lääke- että rokoterintamalla. Pelkästään Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämässä clinicaltrials.gov-rekisterissä on yli 150 COVID-19-aiheista tutkimusta.

Lääkkeistä syynissä ovat erityisesti ­ennestään tunnetut molekyylit, joiden tehoa COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä selvi­tetään. Joitakin tutkimuksia on jo julkaistu.

Myös lääkeviranomaiset ovat aktiivisia. Euroopan lääkevirasto EMA on pyytänyt tutkimusyhteisöjä kokoamaan resurssejaan, jotta ne olisivat valmiina osallistumaan suuriin satunnaistettuihin kliinisiin lääketutkimuksiin.

EU-jäsenvaltioiden lääkeviranomaiset ovat sitoutuneet nopeutettuihin kliinisten lääke- ja rokotetutkimusten hyväksymisprosesseihin. Fimean mukaan on oletettavaa, että aikanaan valmistuvat myyntilupahakemuksetkin käsitellään kiireellisesti COVID-19-infektion hoitoa koskien.

Fimea voi tietyin edellytyksin myöntää erityisluvan myyntiluvattomien valmisteiden käyttöön.

Myös tutkimuseettiset toimijat ovat järjestäytyneet niin, ettei käsittelyviiveitä tule, kertoo valtakunnallisen lääke­tieteellisen tutkimuseettisen toimi­kunnan TUKIJAn varapuheenjohtaja, OYS:n tutkimus- ja arviointiylilääkäri ja kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori Miia Tur­peinen.

Tiedon julkisuus tärkeää edelleen

Miia Turpeinen arvioi, että lääketutkimus keskittyy nyt antiviraaleihin, rokotteisiin ja vaikean hengitysvajauksen hoitoon.

Hänen mielestään olisi hyvä, jos vakavan COVID-19-taudin aiheuttaman vaikean hengitysvajauksen patofysiologiaan kyettäisiin vaikuttamaan paremmin ja tehohoidossa olevia potilaita pystyttäisiin ­siten auttamaan paremmin.

Yksittäisen tehohoitopotilaan hoitamisessa lääkkeiden hyötyjen ja haittojen punninta on erilaista kuin esimerkiksi väestön suojaamisessa rokotteella.

Jotain lääkettä ei normaalitilanteessa ehkä käytetä vaikka sivuvaikutusten vuoksi. Sillä on vähemmän painoarvoa, jos tilanne on hyvin vakava. Hoito voi silloin olla lähellä kokeellista hoitoa.

– Yritetään auttaa yhtä yksilöä, Turpeinen sanoo.

Kun jostain toiseen käyttöaiheeseen tarkoitetusta valmisteesta arvioidaan olevan hyötyä COVID-19:n hoidossa, Turpeinen toivoo, että niitä käytetään tutkimusasetelmassa.

– Vanhoissa lääkkeissä on se hyvä puoli, että niiden turvallisuusprofiili tunnetaan. Sitä vasten voi edetä suoraviivaisemmin uuteen käyttöaiheeseen. Jos tilanteessa ei ole muita tehokkaita hoitoja, miksei luotaisi tutkimusasetelma, jossa niitä katsotaan.

Kerätty tieto pitää rekisteröidä ja kertoa julkisesti tiedeyhteisölle.

– En toivoisi, että poikkeustilassakaan oikaistaisiin tieteellisistä tai eettisistä perusperiaatteista tai jätettäisiin raportoimatta tuloksia.

Hän harmittelee, että yhteiseurooppalaisen lääketutkimusmenettelyn luonti on jäänyt viime vuosina muiden asioiden jalkoihin. Nopeista menettelyistä olisi nyt hyötyä.

Myös kliinisen tutkimuksen valtionrahoituksen jatkuva pieneneminen on kuristanut tutkimusvalmiuksia.

– Tämä liittyy olennaisesti siihen, mikä meidän kykymme toimia on. Aloitamme takamatkalta.

Näitä tutkitaan

Remdesiviiri: Muun muassa Kiinan viranomaiset, Yhdysvaltain kansallinen allergiainstituutti NIAID ja lääkeyhtiö Gilead tutkivat remdesi­viiriä COVID-19-taudin hoidossa. Kiinalaistutkimuksen tuloksia on odotettavissa huhtikuussa.

Remdesiviiri on kokeellinen nukleotidianalogi. Sillä ei ole myyntilupaa missään. Sitä on testattu myös muun muassa ebolan hoidossa. Eläinmalleissa on saatu viitteitä remdesiviirin MERS- ja SARS-viruksia torjuvista ominaisuuksista.

Johns Hopkins -yliopiston lääke­tieteellisen tiedekunnan professori ja infektiosairauksien kliininen johtaja Paul G. Auwaerter nimeää remdesiviirin ”todennäköisesti lupaavimmaksi” COVID-19-lääkkeeksi.

Gilead on kertonut kasvattavansa tuotantokapasiteettiaan lääkkeen kysynnän kasvun varalta.

Klorokiini, hydroksiklorokiini: Malarialääke klorokiini nousi laajasti julkisuuteen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nosti sen lehdistötilaisuudessa esiin. Yhdys­valtain tartuntatautiviraston CDC:n kokoamien tietojen mukaan kloro­kiinia ja hydroksiklorokiinia suosi­tellaan nyt useissa maissa COVID-19-potilaiden sairaalahoidossa, mutta suositukset perustuvat CDC:n mukaan laboratorio-oloissa hankittuun tai anekdotaaliseen dataan. Hydroksiklorokiinistä on menossa kliinisiä tutkimuksia sekä ehkäisyssä että hoidossa.

Klorokiini ja hydroksiklorokiini ovat kymmeniä vuosia vanhoja lääkkeitä, joten niiden turvallisuudesta on paljon tietoa.

Suomessa klorokiini ei ole ollut kaupan 2013 jälkeen. Hydroksi­klorokiiniä on myynnissä Oxiklorin-nimellä. Sen käyttöaiheita ovat nivelreuma, systeeminen lupus erythematosus ja valoherkkyys­ihottumat.

Oxiklorinin menekki on Suomessa kasvanut koronaepidemian myötä. Fimea on muistuttanut apteekkeja, että lääkettä ei tule toimittaa epätyypilliseen indikaatioon.

Favipiraviiri: Fujifilm Chemical -lääkeyhtiön kehittämää influenssalääkettä on tutkittu Kiinassa koronapotilaiden hoidossa. Kiinan tiedeministeriön alaisen bioteknologiakeskuksen johtaja Zhang Xinmin antoi lääkkeestä positiivisia kommentteja julkisuudessa.

Lääkkeen haittavaikutukset ovat herättäneet huolta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Japanin lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet ­Aviganille myyntiluvan ehdollisena siten, että lääkettä voi käyttää hallituksen erillisellä päätöksellä uusien ­influenssavirusten torjumiseen. ­Riskeihin lukeutuvat muun muassa sikiön epämuodostumat. Lääkeyhtiö on aloittanut uusia tutkimuksia.

Favipiraviirilla ei Suomessa eikä Fimean tietojen mukaan muuallakaan EU:ssa ole myyntilupaa.

Ritonaviiri-lopinaviiriyhdistelmä on HIV-lääke, jota on tutkittu COVID-19-infektion hoidossa. NEJM:ssä julkaistun 199 potilaan tutkimuksessa kliinistä hyötyä ei ilmennyt. Yhdistelmää tutkitaan myös yhdessä beeta­interferonin kanssa, koska MERS-testeissä on saatu alustavia lupaavia tuloksia.

Rokotteet: Faasi 1:n rokotetutkimuksia on aloitettu CanSino Biologicsin ­kehittämällä adenovirus­vektori­rokotteella Kiinassa ja Modernan kehittämällä mRNA-valmisteella Yhdysvalloissa.

Lääkeyhtiö GlaxoSmithKline ja Clover Biopharmaceuticals ovat kertoneet yhteistyöstä COVID-19-rokotekehityksessä, samoin Pfizer ja BioNTech.

WHO:n tietojen mukaan prekliinisessä vaiheessa on ainakin 42 rokotetutkimusta.

Muita COVID-19-tutkimuksien kohteita, yksin tai yhdistettynä toisiin lääkeaineisiin:

ASC09, baloksaviirimarboksiili, darunaviiri, indometasiini, kobi­sistaatti, metyyliprednisoloni, ­oseltamiviiri, ribaviriini, ritonaviiri, sargramostim, sarilumabi, sildena­fiili, talidomidi, tosilitsumabi, tymosiini, umifenoviiri

Kliinisiä pikatutkimuksia koronalääkkeistä

WHO polkaisi parissa viikossa pystyyn tutkimussuunnitelman, jonka tarkoituksena saada nopeasti tietoa olemassa olevien lääkkeiden tehosta COVID-19-tautiin. Tutkimukseen osallistuminen on tehty helpoksi, jotta epidemian rasittamat sairaalat eri puolilla maailmaa voisivat osallistua.

SOLIDARITY-nimiseen tutkimukseen on valittu neljä WHO:n mielestä lupaavinta lääkettä: ebolalääke remdesiviiri, malarialääke klorokiini tai reumalääkkeenä paremmin tunnettu hydroksiklorokiini, HIV-lääke ritonaviiri-­lopinaviiri sekä viimeksi mainittu yhdistelmä, johon on lisätty beetainterferoni. Tarkoitus on kerätä mukaan tuhansia potilaita eri puolilta maailmaa. WHO:n monitorointiryhmä seuraa tuloksia ja modifioi tutkimusta ­tarvittaessa.

Rekrytointi on tehty helpoksi. ­COVID-19-diagnoosin jälkeen sairaalasta otetaan yhteys WHO:n nettisivulle, johon kirjataan potilaan tiedot ja kerrotaan, mitkä tutkimuslääkkeistä ovat ­käytettävissä sairaalassa. WHO:n koordinaattori satunnaistaa hoidon. Hoidon tuloksena lääkäri ilmoittaa sairaala­hoidon keston ja uloskirjoituspäivän tai kuoleman sekä mahdollisen happi- tai ventilaatiohoidon. Jos kapasiteettia on, voi raportoida muutakin, kuten virologisia tietoja. Tiukoista tieteellisistä periaatteista, kuten ­kaksoissokkoutuksesta, on tingitty tutkimuksen nopeuttamiseksi ja ­yksinkertaistamiseksi.

Samaan aikaan muun muassa ­Ranskan kansanterveysinstituutti INSERM on aloittamassa Euroopan maissa vastaavanlaisen Lyonista käsin johdetun Discovery-tutkimuksen. Siihen on tarkoitus kerätä 3 200 potilasta ainakin seitsemästä maasta.

Lisätoiveena on, että näistä vaihto­ehdoista löytyisi myös sopiva profylaktinen lääke terveydenhoitohenkilöstön suojaksi.

Kupferschmidt K, Cohen J. WHO launches global mega­trial of the four most promising coronavirus treatments. ­Science News 22.3.2020. doi:10.1126/science.abb8497

Minna Pihlava, Heikki Arvilommi

Kuvat Adobe/AOP

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 14/2020.

Kirjallisuutta

Fimea, www.clinicaltrials.gov, www.clinicaltrialsregister.eu, Johns Hopkins -yliopisto, www.cdc.gov, New England Journal of Medicine, Nikkei Asian Review (favipiraviirin osalta)

Oletko jo lukenut nämä?