Korona kiusaa kliinistä tutkimusta

Varsinkin terveet tutkittavat miettivät, uskaltaako tulla tutkimuksiin, sanoo professori Terhi Piltonen.

Korona kiusaa kliinistä tutkimusta Kuva 1 / 1 Kuva: Terhi Piltonen

Koronatartunnan pelko ja rajoitukset hankaloittavat kliinistä tutkimusta.

– Eniten ovat varmaankin kärsineet prospektiiviset tutkimukset, joihin pitäisi rekrytoida ei-sairaita henkilöitä, kertoo professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Joihinkin kliinisiin tutkimuksiin on vaikea rekrytoida edes potilaita, hän sanoo kyseltyään koronan vaikutuksia muutamilta muilta tutkijoilta. Jotkut heistä pohtivat tutkimustensa lykkäämistä.

Sen sijaan korona on vaikuttanut varsin vähän tutkimuksiin, joihin on rekrytoitu esimerkiksi leikkauspotilaita. He tulisivat hoitoon joka tapauksessa.

– Moni sairaala on toki joutunut rajoittamaan leikkaustoimintaansa koronan vuoksi, Piltonen huomauttaa.

Hankaluuksia on Piltosenkin johtamassa tutkimuksessa, jossa selvitetään laajasti gynekologisten ja aineenvaihdunnallisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen.

Gynekologisten oireiden ja sairauksien lisäksi selvitetään seksuaalista hyvinvointia esimerkiksi parisuhteen, lisääntymisterveyden ja lapsitoiveiden kannalta. Myös koronan vaikutuksia perhesuunnitteluun kartoitetaan.

Korona siirsi aloitusta

Kutsun tutkimukseen saa 4 500 naista Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortista. Viimeiset kutsut lähtevät ensi keväänä. Tutkimusvastaanotot ovat Oulussa ja Helsingissä.

Tutkimuksen piti alkaa viime maaliskuussa. Aloittaminen kuitenkin viivästyi, koska juuri silloin alkoivat rajoitukset koronaepidemian takia.

Budjetti ei mahdollistanut koko tutkimuksen lykkäämistä, sillä tutkimushenkilökunta oli jo rekrytoitu ja koulutettu.

– Nyt olemme kolme kuukautta jäljessä aikataulusta, ja se toki näkyy kustannuksissakin, Piltonen sanoo.

Tutkimukseen on hänen mukaansa rekrytoitava vähintään 2 000 naista. Toistaiseksi heitä on koossa Oulusta ja Helsingistä yhteensä reilu 400.

– Helsingissä tutkimus on käynnistynyt hitaasti. Koronatilanne on siellä pahempi, ja viime hetken peruutuksia on tehty enemmän kuin Oulussa.

Ajoista perutaan 10–20 prosenttia

Tutkimusajoista perutaan noin 10–20 prosenttia. Peruutuksia on enemmän Helsingissä, mutta koronatapausten lisääntyminen näkyy selvästi peruutusten määrässä Oulussakin.

– Tänä syksynä tutkimuspotilaita on tullut selvästi vähemmän kuin kesän jälkeen. Tämä on suurempi ongelma kuin aikojen vaihto tai peruminen, Piltonen kertoo.

He joko eivät joko uskalla tulla ollenkaan tai odottavat, miten koronatilanne kehittyy ja viivästyttävät tuloaan, hän arvelee.

Kutsutuille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan henkilökunnan olevan hyvin tietoinen koronatilanteesta, seuraavan sitä tarkasti ja ottavan huomioon kaikki suositukset ja määräykset.

Piltosta huolettaa tutkimuksen rahoitus ja varsinkin se, joudutaanko tutkimus lopettamaan liian aikaisin.

Tarvittava potilasmäärä on laskettu aika tarkkaan.

– Jos siihen ei päästä, aineisto ei ole tarpeeksi suuri vastaamaan tiettyihin kysymyksiin, joihin haemme vastauksia. Tämä vaikuttaa konkreettisesti tutkimuksen laatuun. Toivottavasti naiset tulisivat tutkimuskäynnille, jotta saisimme hyödynnettyä tämän ainutlaatuisen resurssin.

Monet rahoittajat ovat onneksi joustaneet, ja esimerkiksi matkarahoja on voitu kohdentaa toisin, hän sanoo.

Samoin sairaanhoitopiiri on huomioinut ohjeissaan kliiniset tutkimukset.

Helsingissä tutkimus sulkeutuu ensi kesäkuussa, ja mukaan pitäisi saada vähintään 500 naista.

– Meille tulee tosi kiire. Oulussa työsopimukset jatkuvat ensi vuoden loppuun, mutta joudumme todennäköisesti jatkamaan keväälle 2022, sanoo Terhi Piltonen.

Suvi Sariola

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?