Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Korona koettelee vanhuksia Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Toiminnanvajaukset etenevät eristyksissä, liikkumattomuus edistää haurastumista, ja yksinäisyys vaikuttaa suoraan muistitoimintoihin, listaa yleislääketieteen professori, geriatrian dosentti Kaisu Pitkälä.

Ilman perusteellista tutkimusta on kuitenkin vasta arvailua, käykö näin koronan aikana, hän huomauttaa.

– Silti monet geriatrit ovat sitä mieltä, että vanhusten kunto ja kognitio ovat heikentyneet.

Myös kroonisten sairauksien hoito­velka kasvaa.

Niinpä on jo kysytty, voiko eristäminen käydä vanhuksille vahingollisemmaksi kuin korona.

Pitkälä muistuttaa, että suuri osa ­COVID-19-kuolemista on tapahtunut vanhusten ympärivuorokautisen hoidon tai kotihoidon piirissä. Siksi laitoksissa yritetään suojella vanhuksia eristämällä.

Samalla pitää kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa panostaa kuntoutukseen, yksinäisyyden ehkäisyyn ja kroonisten sairauksien hoitoon.

Moni muistisairas muistaa koronan

– Eristys vaikuttaa ikääntyneiden yleiseen toimintakykyyn ja liikuntakykyyn melko paljon, kertoo Helsingin kaupungin kotihoidon apulaisylilääkäri, LL Ulla Aalto.

Hän käy hoitamassa vanhuspotilaita sekä hoivakodeissa että kotihoidossa.

– Koronan aikana lääkäripalvelut ovat toimineet Helsingin ympärivuorokautisessa hoidossa lähes normaalisti. Hoivakodeissa esimerkiksi syöpäpotilaiden seurantaa on siirtynyt perusterveydenhuollon vastuulle, kun tiedetään, että laitoksessa käy perusterveydenhuollon lääkäri.

– Osa vanhuksista on ahdistuneita, osa pelkää. Monet muistisairaatkin potilaat tietävät koronasta. Moni ymmärtää, että omaiset eivät käy heitä katsomassa sen takia.

Hoivakotien ja kotihoidon korona­ohjeistukset ovat Aallon mukaan muuttuneet tiuhaan, ja muutokset ovat aiheuttaneet paljon lisätyötä.

Vanhukset ovat saaneet tavata läheisiään

Hoivakotien asukkaat on Helsingissä yleensä hoidettu huoneisiinsa koronan aikana. Yhteistä toimintaa kuitenkin käynnisteltiin varovaisesti syksyllä.

Tiukin turvatoimin on järjestetty esimerkiksi yhteistä ruokailua ja lyhyitä ­tapaamisia omaisten kanssa sisällä ja ulkona.

Valviran mukaan suurin osa hoiva­kotien vanhuksista onkin saanut tavata läheisiään turvallisesti korona-aikana. Asiaa selvitettiin kyselyllä, johon vastasi yhteensä 1 082 julkista ja yksityistä hoivakotia.

Aalto on huolissaan omaishoitajien jaksamisesta kotihoidossa. Heitä kuormittaa varsinkin se, että päiväkeskusten toiminta ja lyhytaikaishoidot ovat tauolla monilla paikkakunnilla, Aalto sanoo.

– Päiväkeskusten toiminta on normaalisti aivan olennaista vanhuksen ­kotona selviytymisen ja omaishoitajan jaksamisen kannalta.

Toisaalta Suomen 1,2 miljoonasta yli 65-vuotiaasta noin 950 000 asuu itsenäisesti kotona, Kaisu Pitkälä muistuttaa.

Heidän voinnistaan ei tiedetä juuri mitään. Miten korona on vaikuttanut esimerkiksi syövän diagnostiikkaan, Aalto pohtii.

– Muistisairauksien diagnostiikka on todennäköisesti viivästynyt, koska erikoissairaanhoidon käyntejä on peruttu hyvin paljon, arvioi Pitkälä.

Etähoito onnistuu

Pitkälä muistuttaa, että koronasta on opittukin kaikenlaista. Esimerkiksi se, että etähoito onnistuu.

Helsingin kaupungin geriatrian poliklinikalla on käytäntönä yhteys muistisairaan potilaan, omaisen ja lääkärin ­välillä. Pitkälän mukaan potilaita voidaan hoitaa turvallisesti näin.

Myös erikoissairaanhoidon kontakteja on hoidettu etäyhteyksillä omaisiin, jotka sitten välittävät viestin perusterveydenhuoltoon.

Vanhusten yksinäisyyttä taas on yritetty lievittää esimerkiksi verkon kautta toteutettavilla eYstäväpiireillä.

– Sosiaalinen toiminta ylläpitää kognitiota, ja yksinäisyys heikentää sitä, Pitkälä toteaa.

Vanhuspotilas vastaanotolla

Pandemian päättymisestä ei toistaiseksi ole merkkejä.

Kun korona lopulta hellittää, on odotettavissa, että potilailla on erilaisia toiminnanvajeita, diagnosoimattomia sairauksia sekä hoito- ja kuntoutusvajetta, Ulla Aalto sanoo.

Mitä lääkärin kannattaa selvittää, kun iäkäs potilas tulee vastaanotolle nyt tai koronan hellittäessä?

– Kokonaisvaltaisesta geriatrisesta ­arvioinnista on vahva näyttö. Hoitajan kanssa sen pystyy tekemään tunnin vastaanotolla, Pitkälä toteaa.

Siinä arvioidaan systemaattisesti fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä sairaudet ja ­oireet. Huomioon otetaan myös esimerkiksi lääkityskokonaisuus, ravitsemus ja omaisen jaksaminen.

Vertailun vuoksi on hyvä selvittää, mikä on ollut toimintakyky ennen koronaeristystä.

Omaishoitajien jaksamisesta paljon huolta

Iso kysymys on, kuinka voivat ikääntyneet omaishoitajat. Heidän työpanoksensa on valtava, Pitkälä muistuttaa.

– Monet geriatrit kertovat, että haurastuminen ja kognition heikkeneminen näkyvät nyt myös joissakin omais­hoitajissa.

Heitä kuormittaa esimerkiksi se, että vapaita jaksoja on ollut vaikea pitää ­koronan aikana.

Omaishoitajien työllä on suuri taloudellinen merkitys. Yksinasuvasta muistisairaasta aiheutuu kolme kertaa suuremmat kulut kuin omaishoidossa ­olevasta muistisairaasta, Pitkälä huomauttaa.

Ongelmat voivat kärjistyä nopeasti

Omaishoitajien voinnista on varsin huolissaan myös johtava asiantuntija Sari Kehusmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

THL:n kyselyn mukaan kolmasosa kunnista ei ole korona-aikana pystynyt järjestämään omaishoitajien lakisääteisiä vapaita tavalliseen tapaan.

– Tähän täytyy puuttua kunnissa ­hyvin pian. Omaishoitajien jaksaminen on vaarassa, Kehusmaa sanoo.

Ongelmat saattavat kärjistyä nopeasti, sillä omaishoitajana on usein iäkäs ­puoliso.

THL keräsi tietoa kuntien korona­toimista kahdesti viime vuonna.

Lievästi muistisairailla kotihoidon ­asiakkailla oireet pahenevat selvästi eristyksen jatkuessa, Kehusmaa kertoo.

– Heidän toimintakykynsä voi heiketä äkkiä, kun esimerkiksi kirjastot sulkeutuivat ja omaiset sekä kotihoito rajoittavat käyntejään. Muutoksiin ei nyt välttämättä pystytä reagoimaan tarpeeksi ­nopeasti.

Kotihoidon käyntejä on THL:n kyselyn mukaan jonkin verran rajoitettu kunnissa. Myös asiakkaat itse näyttäisivät rajoittaneen niitä ilmeisesti tartunnan pelossa.

Hoidossa selvää palveluvajetta

Myös Kehusmaata huolestuttaa päiväkeskusten palvelujen alasajo. Muistisairaat käyttävät näitä palveluja paljon, ja niihin liittyy usein ryhmäruokailu.

– Ravitsemusta tukeva ryhmäruokailu on muistisairaille ratkaisevan tärkeää. Nyt ravitsemukseen liittyvät asiat jäävät helposti hoitamatta ja voivat aiheuttaa ongelmia.

Alasajo vähensi myös ikääntyneiden mahdollisuuksia liikuntaan ja vaikuttaa siten varsinkin kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn.

Noin puolet kunnista on korvannut päiväkeskuspalvelujen alasajoa muilla omaishoitoa tukevilla palveluilla.

Koronan aikana on vähennetty myös palvelutarpeen arviointia.

– Iäkkäiden hoidossa on syntynyt selkeästi palveluvajetta. Se on riski, sillä kyse on ryhmästä, jossa muutoksia ­tapahtuu hyvin nopeasti ihan normaalissakin tilanteessa, sanoo Kehusmaa.

Suvi Sariola

Kuvat Jussi Helttunen ja Adobe/AOP

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 3/2021.

Oletko jo lukenut nämä?