Koska epäillä vanhemman kertomaa?

Kaikkien lapsia hoitavien lääkärien on arveltu kohtaavan uransa aikana vähintään kerran potilaan, jolla on sepitetty tai aiheutettu sairaus, kirjoittavat Laura Seppälä ja Eeva Nikkola Lääkärilehdessä julkaistussa katsauksessa.

Koska epäillä vanhemman kertomaa? Kuva 1 / 1

Lapselle sepitetyssä tai aiheutetussa sairaudessa aikuinen pyrkii saamaan lapsen näyttämään todellista sairaammalta. Syynä voi olla esimerkiksi huomionhakuisuus, taloudellisten etuuksien tavoittelu, halu selittää lapsen käytösongelmia sairaudella tai tarve saada lääkärit vakuuttuneeksi lapsen sairaudesta, josta itse on vakuuttunut. Tällöin voidaan päätyä perusteettomiin tutkimuksiin ja hoitoihin.

Sepittämisessä oireet ovat väärin kuvattuja, liioiteltuja tai keksittyjä. Aiheutettu sairaus taas on kyseessä, kun lapseen on kajottu esimerkiksi ylilääkitsemällä, aiheuttamalla vammoja tai jättämällä sairauksia hoitamatta. Myös lapsesta otettuja näytteitä voidaan väärentää tai manipuloida.

Tavallisimmin, yli 75 %:ssa tapauksista, kaltoinkohtelija on lapsen oma äiti. Tekijänä voi olla myös isä, isovanhemmat, isä- tai äitipuoli tai lastenhoitaja.

Yleisimpiä oireita, joiden taustalta on paljastunut sepitetty tai aiheutettu sairaus, ovat erilaiset kohtausoireet. Tyypillistä on, että niitä esiintyy vain lapsen ollessa tietyn aikuisen seurassa. Usein lapsen arkielämä on huomattavan rajoittunutta suhteessa lapsen oireisiin tai niiden tavallisesti aiheuttamaan haittaan.

Ilmaantuvuudeksi on arvioitu 0,5–2 tapausta/100 000 lasta vuodessa. Ilmiötä on kuitenkin vaikea tunnistaa ja määritellä, joten se saattaa olla jopa yleisempää. Epäilyn tulisi herätä viimeistään silloin, kun havaitsee, että lapselle tutkimuksista ja hoidoista aiheutuvat haitat ovat jatkuvasti suurempia kuin niistä koituva hyöty.

Vaikka tilanne voi lievissä tapauksissa olla myös osin tiedostamaton, lapselle aiheutuva haitta on kiistaton ja aikuisen motiiveista riippumaton. Lääkärin on ensisijaista varmistaa lapsen turvallisuus ja lääketieteellisesti adekvaatti hoito.

Lapsen auttaminen edellyttää huolellista paneutumista ja moniammatillista yhteistyötä. Vakavimmat tapaukset tulee ilmoittaa lastensuojelulle, joskus myös poliisille.

Lähde: Seppälä L, Nikkola E. Lapselle sepitetty tai aiheutettu sairaus. Suom Lääkäril 2018;73:426–31.

Kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 7/2018.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi