Kosteus- ja homepulmissa usein kyse ongelmavyyhdestä

Kosteus- ja homepulmissa  usein kyse ongelmavyyhdestä Kuva 1 / 1

Epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu riittävää näyttöä siitä, että astma ja hengitystieinfek­tiot ovat ajallisesti yhteydessä kosteus- ja homevauriorakennuksissa oleskeluun.

Jos henkilö työskentelee rakennuksessa, jossa on home- ja kosteusvaurioita, hänellä on 1,5–2-kertaa suurempi riski sairastua astmaan, kuin jos hän ­tekisi työtä terveessä rakennuksessa.

– Sitä vastoin ei ole riittävästi näyttöä esimerkiksi homepölykeuhkon, orgaanisen pölyn aiheuttaman toksisen ­oireyhtymän, gastrointestinaalisten ja neurologisten sairauksien, syövän sekä lisääntymisterveyden häiriintymisen ­välisestä ajallisesta yhteydestä kosteusvauriorakennuksissa asumiseen ja oleskeluun, kertoo professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.

Nämä tiedot käyvät ilmi myös eduskunnan äskettäin tilaamasta päivityk­sestä, johon on koottu terveyden kannalta uusimmat tutkimukset home­ongelmista. Eduskunta halusi viimeisimmät ­tiedot muun muassa siksi, että kansalaiskeskustelu näistä ongelmista käy vilkkaana.

Reijula toteaa, että Majvik II -suositus selventää terveydenhuollon roolia kos­teus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen selvittelyssä. Myös Työterveyslaitoksen julkaisemat oppaat ­home- ja kosteusvaurioista ovat avuksi lääkäreille.

Tärkeä rakennustekniikan tutkimus

Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja tutkitaan perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.

Kun ammattiastma on todettu, työ­terveyshuolto seuraa henkilön työkykyä. Nykytiedon valossa oireet loppuvat ja työkyky palautuu, kun ammattiastmaa sairastavan työntekijän altistuminen loppuu.

– Joillekin kosteusvauriorakennuksissa sairastuville voi kuitenkin kehittyä poikkeuksellinen herkkyys, jonka vuoksi työkyky ei tunnu palautuvan ollenkaan. Siksi he kaipaavat kipeästi ratkaisuja työkykyisyytensä palauttamiseksi, Reijula kuvaa.

Lääkäri tarvitsee selvittelyissä tuekseen tiedot asunnosta, työpaikasta tai muusta rakennuksesta, jossa potilas on alkanut oireilla. Rakennustekninen tutkimus onkin lääkärin tekemän tutkimuksen ohella tärkeä selvitettäessä kosteus- ja homevaurioihin liittyviä terveysongelmia.

Ylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta sanoo, että terveyshaittojen syntymekanismeista ei ole vielä tarpeeksi tietoa.

Hänestä asioita yksinkertaistetaan, jos puhutaan vain kosteus- ja home­ongelmasta. Usein on kysymys moni­tahoisesta ongelmavyyhdestä, johon ­liittyen ihmiset oireilevat. Rakennuksissa voi olla paljon ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä, joista tavallisimpia ovat ­ilmanvaihdon ongelmat, tunkkainen ­ilma ja pölyisyys.

– Ihmisiä voidaan kuitenkin hoitaa, ja home- ja kosteusongelmia ratkoa. Avain on hyvässä potilas-lääkärisuhteessa: lääkäri pystyy auttamaan potilasta näissä asioissa pitkäjänteisellä, empaattisella lähestymistavalla kuten monissa muissakin pulmissa, Karvala summaa.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 19/2013.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi