Koulujen sulkemisen plussat ja miinukset

Vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi.

Koulujen sulkemisen plussat ja miinukset Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Vanhempien mukaan koulujen etäopetukseen siirtymisellä oli yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Sen sijaan vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi.

Sähköinen kysely vanhemmille tehtiin COVID-19-pandemian ensiaallon aikana huhti-toukokuussa 2020 seitsemässä Euroopan maassa. Koulut oli suljettu loppukevääksi joko kokonaan (Italia, Espanja, Saksa, Hollanti) tai vain 16–19-vuotiailta (Ruotsi), tai sitten koulunkäynti sallittiin vain kriittisissä töissä olevien lapsille tai haavoittuvaisille lapsille (Belgia, Britannia). Yhteensä 6 720 perhettä tavoitettiin, mukana myös erityislasten perheitä (ADHD, autismikirjo). Vähintään yksi mielen­terveyden häiriö ilmoitettiin olevan 2 002 lapsella.

Lapsista, joilla vanhemmat ilmoittivat olevan mielenterveyden häiriö, kielteisiä vaikutuksia etäopiskelusta oli keskimäärin 33 %:lla ja muista lapsista 25 %:lla. Myönteisiä vaikutuksia oli vastaavasti 35 %:lla ja 23 %:lla. Heidän vanhemmistaan kielteisiä vaikutuksia koki 56 % ja 33 % ja myönteisiä 24 % ja 20 %.

Kotiopetuksen laadun koki hyvin huonoksi keskimäärin 24 % ja 19 % perheistä, koulun tarjoaman tuen riittämättömäksi 45 % ja 37 % ja koulutyön tekemisen mahdottomaksi 27 % ja 17 %. Vanhemmilla oli huoli lapsen suoriutumisen huononemisesta (52 % ja 38 %) ja stressiä ylimääräisestä urakasta (58 % ja 50 %). Lapseen koettiin kohdistuvan liiallisia vaatimuksia (53 % ja 34 %) ja osa arvioi lapsensa kyvyttömäksi osallistumaan kotiopetukseen (28 % ja 12 %).

Opetusratkaisut sekoittuvat tietysti pandemian muihin vaikutuksiin eikä vertailukohtaa ole. Tutkimus ajoittui pandemian alkuvaiheeseen, jolloin tilanteen jatkuminen ollut näkyvissä. Vahvuutena on tapahtuma-aikainen kokemusten keruu.

Tutkimuksessa jouduttiin hakemaan keskitie kerättävän tiedon määrän ja vastaushalukkuuden kesken. Niinpä lapsen oirekuvaa ei kartoitettu standardoiduilla menetelmillä ja tarjolla on vain vanhemman näkemys. Vaikka otokseen tavoitettiin erityislapsia, heitä jäi todennäköisesti myös ulkopuolelle. Eri maiden eroihin tai interventioiden toteutustapoihin ei päästy kiinni. Kiinnostavaa oli esimerkiksi se, että Hollannissa ainoana maana vanhemmat kokivat enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.

Etäopetuksen pelätään lisäävän oppilaiden eriarvoisuutta. Osalle lapsista koulu tarjoaa myös korvaamatonta ”leipää ja lämpöä”. Lisää tutkimusta tarvitaan.

Thorell LB, Skoglund C, Gimenez de la Pena A ym. Parental experiences of homeschooling during the COVID-19 pandemic: differences between seven European countries and between children with and without mental health conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry, verkossa ensin 7.1.2021. doi:10.1007/s00787-020-01706-1

Hannu Westerinen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 11/2021.

Oletko jo lukenut nämä?