Koulutuksella on merkitystä aivoterveydelle

Kaksostutkimus korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.

Koulutuksella on merkitystä aivoterveydelle Kuva 1 / 1 Kuva: Pixmac

Kaksostutkimusaineisto mahdollisti geneettisten tekijöiden ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutuksen tarkastelun.

Suomalainen kaksostutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vaikutus ikääntyneiden muistiin korostuu vähän koulutetuilla. Helsingin ja Turun yliopistoissa toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako koulutustaso tähän yhteyteen. Tutkimukseen osallistui yli 4 000 suomalaista kaksosta (Iso-Markku P ym. Age and Ageing 2.2.2022).

– Tutkimuksemme osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, korkea painoindeksi ja liikkumattomuus, olivat yhteydessä heikompaan vanhuusiän muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin. Tämä yhteys oli vahvempi vähän koulutetuilla, kertoo tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta sanoo, että löydöksen taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta, mutta tulokset voivat heijastaa niin sanotun kognitiivisen reservin vaikutusta. Korkeammin koulutetut näyttäisivät kestävän matalammin koulutettuja paremmin dementian riskitekijöitä.

Kaksostutkimusaineisto mahdollisti myös geneettisten tekijöiden ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutuksen tarkastelun.

Kun tutkijat tarkastelivat kaksosia, joiden sydäntautiriski oli samankaltainen, korkeampi koulutus ennusti parempaa vanhuusiän muistia ja tiedonkäsittelykykyä. Sen sijaan kaksosilla, joilla oli samanlainen koulutustausta, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eivät olleet yhteydessä vanhuusiän kognitiiviseen suoriutumiseen.

Aineistona Helsingin yliopiston kaksoskohorttitutkimus

Löydökset viittaavat siihen, että koulutuksen ja vanhuusiän kognition yhteys olisi geeneistä ja yhteisistä ympäristötekijöistä riippumaton, kun taas sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden yhteys vanhuuden kognitioon selittyisi geeneillä ja yhteisillä ympäristötekijöillä.

– Tutkimustulokset eivät kyseenalaista terveellisten elintapojen tärkeyttä, vaan korostavat perheympäristön tärkeyttä niiden luomisessa sekä koulutuksen tärkeyttä dementian ennaltaehkäisyssä, toteaa Iso-Markku.

Tutkimuksen aineistona oli Helsingin yliopiston vanhempi kaksoskohorttitutkimus. Tutkimukseen osallistuneet ovat vastanneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä sekä koulutusta koskeviin kysymyksiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 toteutetuissa kyselytutkimuksissa Vuosina 1999–2007 ja 2013–2017 on osallistujien kognitiivista suoriutumista arvioitu kahdella dementian seulomiseen tarkoitetulla puhelinhaastattelulla. Tutkimukseen osallistujat olivat keskimäärin 73-vuotiaita puhelinhaastattelun aikaan.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?