Kuinka hyvin toisen valmistajan tehosterokote suojaa koronaa vastaan?

Koronarokotteet ja niistä saatava suojateho puhuttavat.

Kuinka hyvin toisen valmistajan tehosterokote suojaa koronaa vastaan? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kuinka hyvä suojateho on odotettavissa, jos aiemmin Astra Zenecan rokotteen saanut saa tehosterokotteeksi toisen valmistajan rokotteen, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet?

– Arvioni on, että oikein hyvä suojavaikutus tulee. Tietoa siitä on rajallisesti. Alustavaa tietoa on siitä, että jos on saanut kahta eri rokotetta, rokotereaktiot ovat voimakkaammat verrattuna siihen, että molemmat olisivat samaa rokotetta.

Huonovointisuutta, nivelsärkyä ja päänsärkyä esiintyy enemmän niillä, jotka olivat saaneet toisena rokotteena eri rokotetta. Myös kipulääkkeiden käyttö oli isompaa.

Kun rokotereaktioita tulee, siitä voidaan olettaa, että suojavasteet käynnistyvät. Siksi näkisin tämän lupaavana. Tehosterokote ylipäätään kannattaa ottaa. Se parantaa huomattavasti puolustusvasteita.

Ei ole syytä olettaa immunologiselta kannalta, että suojavastetta ei tulisi, kun käytetään eri rokotetta tehosteena.

Voiko tehosterokotteen vaihtumiseen liittyä haittaa?

– Ideana on, että haittavaikutuksia olisi vähemmän. RNA-rokotteiden hyvä puoli on, että ne ovat kaikkein pelkistetyimpiä rokotteista, jolloin riski haittavaikutuksille on pieni.

RNA koodaa piikkiproteiinia, eikä tule immuunivasteita kantajavirusta kohtaan.

RNA-rokotteita on annettu jo yli 200 miljoonaa annosta Yhdysvalloissa ja Euroopassa, eikä ole tullut haittasignaaleja. Siinäkin mielessä sen voi turvallisesti ottaa.

Mitä arvioit tulevaisuuden koronarokotuksista kahden rokoteannoksen jälkeen?

– Pidän hyvin mahdollisena, että tulisi kolmas rokoteannos, joka olisi räätälöity vallitsevia rokotevariantteja kohtaan. Se olisi riippumatta siitä, minkä valmistajan rokotetta on aiemmin saanut. Ajankohta saattaisi olla 2021 lopussa tai 2022 alkupuolella.

Rokotevalmistajilla on menossa tutkimuksia varianttien osalta. En näe sellaista uhkakuvaa, että variantit pääsisivät meidät täysin yllättämään.

Variantteja kulkeutuu väistämättä myös Suomeen, kun ihmiset liikkuvat ja maailma avautuu. Ne eivät toisaalta ole sellaisia, että rokotesuoja häviää täysin. Mutta todennäköisesti kolmas annos tullaan tarvitsemaan jossain kohtaa.

Siihen on EU:ssa myös varauduttu, kun on tehty hankintasopimus 1,8 miljardista Pfizer-Biontechin rokoteannoksesta.

Mitä sen jälkeen tapahtuu, on täysin spekulaatiota vielä. Olisin yllättynyt, jos esimerkiksi alle kolmekymppisiä jouduttaisiin rokottamaan kovin tiuhaan, sillä heillä tauti on lähtökohtaisesti tyypillisesti lievä.

Kun puhutaan riskiryhmäläisistä, aika näyttää, millainen suojateho on ja onko tarvetta uusille rokotuksille.

Mitä tiedetään siitä, miten Suomen päätös rokottaa 12 viikon välein vaikuttaa immuniteettiin?

– Nyt on siinä mielessä saavutettu jo aika paljon, että huomattava osa yli viisikymppisistä ja riskiryhmäläisistä on saanut jo ensimmäisen rokoteannoksen.

Että ensin saadaan yksi annos, on jo todella paljon parempi tilanne, kuin että olisi vielä laajalti rokottamatonta väestöä.

Normaalisti faasi 2:ssa haetaan annosväli, onko se esimerkiksi kolme kuukautta tai kuusi kuukautta. Mutta jos koronarokotteiden osalta olisi tutkittu kuuden kuukauden annosväliä, alettaisiin vasta nyt saada tuloksia. Rokotusten aloitus olisi mennyt kuusi kuukautta eteenpäin.

Tämän vuoksi tutkimus tehtiin niin lyhyellä annosvälillä kuin suinkin oli mielekästä. Minusta rokotusvälin pidentäminen oli hyvä päätös. Sitä kautta on saatu rokotettua paljon laajemmin väestöä.

Pidempi annosväli ei heikennä tehosterokotteen toimivuutta.

Jos olisi ollut tarpeeksi aikaa, olisi voinut hakea tarkemmin myös annoskokoa. Rokotevalmistajien oli pakko edetä jollain sapluunalla. Se ei tarkoita, että esimerkiksi valitut annosvälit olisivat ainoat oikeat.

En näe Suomen päätöksessä erityistä riskiä siksikään, että britit menivät edellä. Jos olisi näyttänyt, että yhden rokotteen saaneille tulee merkittävästi infektioita, siihen olisi voitu reagoida.

Kun jokin päätös tehdään, sehän ei tarkoita, että sitä ei voitaisi muuttaa.

Britanniasta on tullut dataa, että suojateho kestää kolmen kuukauden odotuksen. Siinä mielessä suurta riskiä ei nähdäkseni ole ollut, vaikka myös meillä tiedetään rokotettujenkin saaneen vaikeitakin koronainfektioita.

Minna Pihlava

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?