Kuka elää 90-vuotiaaksi?

Kuka elää 90-vuotiaaksi? Kuva 1 / 1

Ruotsalaistutkimuksen mukaan miehillä pitkää ikää ennusti hyvä menestys fyysistä kuntoa mittaavassa testissä 75-vuotiaana, naisilla voimakkain yksittäinen ennusmerkki oli valkosolujen vähäinen määrä veressä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mistä tekijöistä voi 75 vuoden iässä ennustaa, että ihminen on hengissä vielä 90-vuotiaana. Tutkittavina oli 380 vuonna 1922 syntynyttä miestä ja naista.

Tutkittavien terveyttä mitattiin 29 erilaisen muuttujan avulla. Muuttujat jaettiin neljään ryhmään: nykyiset ja aiemmat sairaudet, kuntotestin tulokset, perinteiset riskitekijät ja muut muuttujat. Perinteisiin riskitekijöihin kuuluivat esimerkiksi tupakointi, kolestroliarvo, verenpaine ja painoindeksi. Muita muuttujia olivat esimerkiksi uloshengityksen huippuvirtaus, plasman kreatiniiniarvo ja valkosolujen määrä veressä.

Tutkimuksen mukaan miehillä hyvät tulokset rasitustestissä ennustivat selvimmin pitkää ikää. Tutkittavilta mitattiin metabolinen ekvivalenssi, sykkeen palautuminen rasituksen jälkeen ja systolisen verenpaineen nousu rasituksen aikana.

Naisilta ei löydetty yhtä voimakkaasti korkeaa ikää ennustavia tunnusmerkkejä. Pitkää ikää ennustivat selvimmin valkosolujen vähäinen määrä veressä ja systolisen verenpaineen nousu rasituksen aikana.

Tutkijoiden mukaan hyvän kunnon suuri merkitys miehillä oli yllätys. Rasitustestin tuloksilla oli suurempi vaikutus elinajanodotteeseen kuin yleisimmillä sairauksilla kuten diabeteksella, korkealla verenpaineella, astmalla tai angina pectoriksella. Kunnon vaikutus oli myös suurempi kuin tupakoinnin tai ylipainon.

Tutkijoiden mukaan tulokset tarkoittavat, että etenkin miehet voisivat kompensoida sairauksien aiheuttamaa haittaa fyysisellä aktiivisuudella.

Tutkimus julkaistiin Healthy Aging Research -lehdessä.

Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Hyvä kivunlievitys vanhuksen saattohoidossa

    Vanhusten kivunhoidon periaatteet ovat diagnoosista riippumatta samat kuin nuoremmilla, mutta lääkkeiden aloitus­annokset ovat selvästi pienempiä. Vanhuksella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, kirjoittaa ylilääkäri Tiina Tasmuth katsausartikkelissaan kivunlievityksestä vanhuksen saattohoidossa.

    Uutiset 8.3.2019
  • Tärkeintä on voittaa pelot

    Liikuntaan liittyvien pelkojen voittaminen on tärkeää keuhkoahtaumatautipotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa.

    Uutiset 9.2.2018
  • Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

    Jo tunti liikuntaa viikossa riitti ehkäisemään masennusta, eikä vaikutus enää voimistunut lisättäessä liikuntaa 1,5 tunnista viikossa.

    Uutiset 6.2.2018

Terveyskirjasto.fi