Lääkäri lausuu – eläkelaitos hylkää yhä useammin

Lääkäri lausuu  – eläkelaitos hylkää yhä useammin Kuva 1 / 1

Vuonna 2011 tapahtui eläkelaitoksissa jotain, jolle kukaan ei oikein löydä selitystä. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti hyppäsi Kelassa reilut viisi yksikköä ylöspäin. Muissakin eläkeyhtiöissä hylkäysten osuus kasvoi keskimäärin kolme prosenttiyksikköä yhdessä vuodessa.

Vuonna 2012 hylkäysten osuus Kelassa jatkoi kasvuaan, mutta kehitys ei ollut enää yhtä raju.

Ovatko hakijat vähemmän sairaita vai ovatko eläkkeen myöntämisen kriteerit vakuutuslaitoksissa muuttuneet?

Juridisia ja 
ekonomisia syitä

Tutkijalääkäri Lauri Virran kanssa Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyksiä tutkineen erikoistutkija Jenni Blomgrenin mukaan syitä on useita.

– Kelassa kasvu voi osittain selittyä esimerkiksi tulorajoihin liittyvillä juridisilla syillä sekä työeläkejärjestelmän osatyökyvyttömyyseläkkeiden yleistymisellä, Blomgren sanoo.

Blomgren toteaa, että Kela ei voi lain mukaan myöntää työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä, joten hakija saa Kelasta hylkäyksen, jos työeläke on myönnetty osaeläkkeenä.

Tutkijat pohtivat, että erityisesti 2008 alkaneen talouslaman jäljet näkyvät nyt hakemuksissa. Vajaatyökykyisiä jäi ehkä erityisen paljon työttömiksi, ja ansiosidonnaisen päivärahakauden jälkeen pyritään eläkkeelle, jottei tipahdettaisi perusturvan varaan.

Kunniallinen tapa 
jättää työelämä

– Eläkettä pidetään kunniallisempana tapana poistua työelämästä kuin työttömyyttä, sanoo tutkimusprofessori Olli Kangas Kelasta.

– Ihminen myös kaipaa luontaisesti turvallisuutta elämäänsä. Kun työelämä on käymässä yhä epävarmemmaksi, niin työkykynsä alentuneeksi kokevalle ihmiselle pienikin eläke näyttäytyy pelastuksena.

Vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä Terveys 2012 -tutkimus osoitti eläkeikää lähestyvien kansalaisten koetun toimintakyvyn parantuneen, voi koettu työkyky silti olla heikko

– Ihminen kokee, ettei selviä nykyisen työelämän vaatimuksissa, kun työnantajakaan ei välttämättä tule vastaan työtä keventämällä. Yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeen hakija on työtön tai vajaatyöllistetty, Kangas pohtii.

Suomessa keskimäärin joka neljäs työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään. Yksityissektorilla työskentelevien naisten hakemuksista hylätään lähes joka kolmas.

Heijastuuko ilmapiiri vakuutuslaitoksiin?

Kela korostaa, ettei sillä ole kannustimia säästää työkyvyttömyyseläkemenoissa. Vakuutuslääkärit eivät haastattelutut­kimuksessa ole myöntäneet tietoisesti tiukentaneensa ratkaisujaan. Eri tutkijat ovat kuitenkin arvioineet, että yleinen taloudellisen tilanteen kiristyminen on saattanut korostaa lääketieteellisten ­kriteerien täyttymistä eläkeratkaisuissa. Kohtuullisuusharkinnan periaatteet ovat silloin väistyneet.

Julkisen alan työeläkelaitoksen (Keva) johtajaylilääkäri Tapio Ropponen sanoo, että yhteiskunnan tila näkyy eläkeaikeissa: huonon taloussuhdanteen vuoksi suunta on työmarkkinoilta poispäin. Eläkeratkaisut kuitenkin perustuvat ­lääketieteellisiin syihin. Työkykyä arvioitaessa olisi tärkeää pohtia myös niitä vaihtoehtoja, joilla ihminen voi ­pysyä työelämässä. Ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke ovat vaihtoehtoja silloin kun työkyky on alentunut, mutta sitä on vielä jäljellä.

Kuntasektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeitä on 38 % kaikista myönnetyistä eläkkeistä, muilla aloilla osuus on alle viidennes. Ropposen mukaan kunnat suurina työnantajina pystyvät usein paremmin erilaisiin työjärjestelyihin kuin pienet yritykset.

Vakuutuslääketiedettä 
lisää lääkäreille

Vuonna 2011 tehtiin 50 100 uutta työkyvyttömyyseläkeratkaisua. Lääkärit pakertavat lausuntoja siis lähes tuhannen kappaleen viikkotahtia. Kun joka neljäs hylätään, suuri määrä työtä menee hukkaan. Onko hoitavien lääkärien kirjoittamissa B-lausunnoissa jotain vikaa?

– Eläkelaitokset, Keva ­mukaan lu­kien, pyrkivät jatkuvasti kouluttamaan lääkäreitä eläkehakemusten kirjoittamiseen. Erillisiä koulutuksia tehokkaampaa olisi liittää ­vakuutuslääketiede kiinteäksi osaksi jatko- ja täydennyskoulutusta. Esimerkiksi lääkäripäivillä moneen seminaariin sopisi mukaan luento käsiteltävien sairauksien hoitojen vakuutuslääketieteellisestä näkökulmasta, Tapio Ropponen ehdottaa.

Tutkimusprofessori Olli Kangas vertaa hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin maailmojen eroa valtiovarainministeriön ja lastensuojelun työntekijän perspektiivieroihin.

Virkamiehillä VM:ssa ja kunnassa ovat puheissa ja käytössä samat rahat, mutta toinen katsoo lastensuojelua valtion kassavarantojen, toinen asiakkaana olevan lapsen näkökulmasta.

– Hoitavan lääkärin perspektiivi on potilaskeskeinen, vakuutuslääkäri ­arvioi ratkaisuaan yhdenvertaisuuteen tähtäävän vakuutusjärjestelmän näkökulmasta, Kangas toteaa.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan toistuvat hylkäykset nakertavat hakijan omanarvontuntoa, ja ennen pitkää tuki- ja liikuntaelinsairas oireilee myös psyykkisesti. Työeläkepäätösten analysointi on myös osoittanut, että lievien fyysisten ja psyykkisten vaivojen yhdistelmä on työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle enemmänkin rasite kuin lisätodiste eläkkeen tarpeellisuudesta.

Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 4/13.

Oletko jo lukenut nämä?