Iholle ilmestyvät läiskät voivat olla vaaleita, tummia, punaisia, kutisevia tai kivuttomia. Niiden taustalla voi olla useita eri syitä.
Listasimme alle yleisimpiä läiskien syitä, oireita ja hoitokeinoja.
Pigmenttimuutokset: pisamat, kesakot ja maksaläiskät
Yksi tavallisimmista syistä ihon läiskittymiseen on pigmentin epätasainen jakautuminen.
Pisamat ovat pieniä, vaaleanruskeita läiskiä, jotka ilmestyvät usein kasvoille, erityisesti auringonvalon vaikutuksesta. Ne ovat yleisiä erityisesti vaaleaihoisilla ja punatukkaisilla ihmisillä, ja niiden määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Pisamat ovat täysin hyvänlaatuisia.
Kesakot (lentigot), toisin kuin pisamat, eivät katoa talvella, vaan pysyvät iholla ympäri vuoden. Erityisesti auringolle altistunut iho – esimerkiksi kämmenselät ja kasvot – voivat kehittää pysyviä, pigmenttirikkaita läiskiä, joita kutsutaan myös ikäläiskiksi. Kesakot ovat pääosin kosmeettinen haitta, mutta on tärkeää seurata muutoksia, sillä harvinaisissa tapauksissa ne voivat muistuttaa ihosyöpää.
Hormonaaliset muutokset, kuten raskaus tai ehkäisypillerit, voivat aiheuttaa melasmaa eli maksaläiskiä . Ne näkyvät usein symmetrisinä, tummanruskeina alueina kasvoilla ja voimistuvat auringon vaikutuksesta. Hoidossa tärkeintä on auringon UV-suojan käyttö – se ehkäisee sekä uusien läiskien muodostumista että olemassa olevien tummumista.
Läiskäihottuma: nummulaariekseema
Nummulaariekseema eli läiskäihottuma on nimensä mukaisesti pyöreä, muutaman senttimetrin läpimittainen ihottumaläiskä. Se ilmestyy yleensä sääriin, käsivarsiin tai vartalolle, ja siihen liittyy usein kutinaa ja ihon hilseilyä. Vaiva on yleinen etenkin kylmänä vuodenaikana, jolloin iho kuivuu herkemmin.
Taipumus läiskäihottumaan liittyy usein atooppiseen ihoon tai aiempaan ihosairauteen. Läiskä voi olla kostea, hilseilevä tai jopa rakkulainen, ja se voi ärtyä entisestään esimerkiksi pesuaineista tai villavaatteista.
Hoito perustuu ensisijaisesti perusvoiteiden säännölliseen käyttöön, ja tarvittaessa käytetään kortisonivoiteita tulehduksen rauhoittamiseen. Vaikeammissa tapauksissa UV-valohoito voi olla avuksi.
Allergiset ihottumat ja kosketusreaktiot
Iho voi reagoida läiskittävästi myös allergisiin tekijöihin. Viivästynyt kosketusihottuma syntyy, kun iho altistuu jollekin allergeenille – esimerkiksi nikkelille, kumille tai hajusteille. Reaktio ilmenee usein punoituksena, kutinana ja vesikelloina 1–7 vuorokauden kuluessa altistuksesta. Diagnoosi varmistetaan tarvittaessa lapputestillä.
Toisenlainen, välitön allerginen reaktio syntyy minuuteissa, ja tyypillinen oire on nokkosihottuma : vaaleat paukamat, joita ympäröi punoitus. Tällöin allergeeni voi olla esimerkiksi ruoka-aine, lääke tai eläin.
Hoidossa keskeistä on allergeenin välttäminen sekä antihistamiinien ja tarvittaessa kortisonin käyttö.
Nokkosihottuma: kutisevia läiskiä, jotka liikkuvat
Urtikaria eli nokkosihottuma on nopeasti ilmestyvä ja häviävä läiskittäinen ihottuma, joka aiheuttaa voimakasta kutinaa. Läiskät voivat ilmestyä minne tahansa kehoon ja vaihtelevat paikasta toiseen jopa tunnin sisällä.Nokkosihottuma voi olla seurausta allergisesta reaktiosta, virusinfektiosta tai fysikaalisesta ärsykkeestä, kuten kylmästä, kuumuudesta tai hikoilusta.
Vaikka läiskät näyttävät huolestuttavilta, ne ovat harvoin vaarallisia ja häviävät usein itsekseen. Pitkittyneissä tai vaikeissa tapauksissa lääkäri voi määrätä pidempikestoista antihistamiinihoitoa.
Psoriaasi: tarkkarajaisia, hilseileviä läiskiä
Psoriaasi on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa tarkkarajaisia, punertavia ja paksuuntuneita läiskiä, joiden pinta hilseilee hopeanvalkoisesti. Läiskät esiintyvät tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa, päänahassa ja alaselässä, mutta niitä voi ilmaantua myös muualle kehoon.
Psoriaasin aiheuttaa ihosolujen liian nopea uusiutuminen, mikä johtaa solukertymään ihon pintaan. Taipumus psoriaasiin on perinnöllinen, ja sen laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi stressi, infektiot tai ihovauriot.
Oireet vaihtelevat lievästä ihon punoituksesta ja hilseilystä laajoihin, kutiseviin ja tulehtuneisiin ihoalueisiin. Joillakin potilailla esiintyy myös kynsimuutoksia tai nivelkipuja.
Psoriaasi ei ole tarttuva, mutta se on usein pitkäaikainen ja vaatii jatkuvaa hoitoa. Hoitona käytetään paikallisesti kortisonivoiteita, D-vitamiinianalogeja (D-vitamiinia muistuttava lääkeaine, joka vaikuttaa erityisesti ihoon) ja perusvoiteita, vaikeammissa tapauksissa myös valohoitoa tai sisäisiä lääkkeitä.
Diagnoosi tehdään yleensä ihotautilääkärin vastaanotolla oireiden perusteella.
Muita mahdollisia syitä läiskiin iholla
Iholle voi ilmestyä läiskiä monista muista syistä, jotka vaihtelevat vaarattomista ilmiöistä vakavampiin sairauksiin. Esimerkiksi sienitulehdukset , kuten silsa tai pityriasis versicolor, voivat aiheuttaa pyöreitä, hilseileviä tai pigmentiltään muuttuneita alueita.
Pityriasis rosea , virusperäinen ihottuma, ilmenee tyypillisesti ensin yhdellä suuremmalla "äitäplällä", jota seuraa useita pienempiä, soikeita ja hilseileviä vaaleanpunaisia läiskiä.
Myös autoimmuunisairaudet kuten lichen planus tai lupus voivat näkyä iholla tarkkarajaisina, kutisevina tai tulehtuneina muutoksina.
Harvinaisempia, mutta tärkeä tunnistaa, ovat ihosyövät ja niiden esiasteet – esimerkiksi aktiininen keratoosi tai melanooma , jotka voivat ilmetä muuttuvina, epäsymmetrisinä tai haavautuvina läiskinä.
Joillakin läiskien taustalla voi olla verisuoniperäisiä muutoksia, kuten hemangioomia (hyvänlaatuisia verisuonikasvaimia) tai verenpurkaumia, jotka eivät katoa painettaessa.
Vitiligo puolestaan aiheuttaa vaaleita läiskiä iholle pigmentin puutteen vuoksi, kun taas lääkereaktiot voivat synnyttää äkillisiä ja laaja-alaisia ihottumia tai täpläisiä muutoksia.
Jos läiskät ovat pitkäkestoisia, kivuliaita, muuttuvat ajan myötä tai eivät reagoi perushoitoihin, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon oikean diagnoosin ja hoidon varmistamiseksi.
