Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on ollut toistakymmentä koronavirustartunnan saanutta lasta sairaalahoidossa koronapandemian alusta lähtien, kertoo ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen HUS:sta ja Helsingin yliopistosta.
Haastatteluhetkellä viime viikolla HUS:n sairaaloissa oli kaksi positiivisen koronatestituloksen saanutta lasta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoi aiemmin, että sairaalahoidossa oli yksi koronatartunnan saanut lapsi.
Noin puolella sairaalahoidossa olleista lapsista hoidon ensisijainen syy ei ole liittynyt koronaan, ja koronatartunta on ollut sivulöydös. Esimerkiksi virtsatieinfektion saaneelta lapselta on otettu myös koronatesti.
Kun koronatartunta on sairaalahoidon syy, lapsilla on ollut muun muassa ripulia, hengitystieinfektio-oireita tai astman tyyppisiä hengitysvaikeuksia.
Kaksi lasta on ollut hoidossa hyperinflammatorisen MIS-C-syndrooman vuoksi, joka on Kawasakin taudin kaltainen sairaus. Se on ilmennyt jälkitautina noin kuukauden päästä COVID-19-taudin sairastamisesta. Jälkikäteen korona on voitu todeta vasta-ainetestillä, ei enää PCR-testillä.
Lapsia ei ole Suomessa menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan nuorimmat koronavirustautiin menehtyneet ovat 40–49-vuotiaita.
Ei uusille rajoituksille
Harri Saxen toivoo, että lapsia ja nuoria koskevia pandemian hallintaan liittyviä rajoituksia harkitaan tarkkaan ja tarvittaessa lievennetään.
– On paljon päiväkoti- ja koulualtistuksia, mutta hyvin vähän jatkotartuntoja. Parin prosentin luokkaa, jos sitäkään, hän sanoo.
Kaikkia rajoituksia hän ei olisi poistamassa, mutta esimerkiksi urheilurajoituksia voisi hänen mielestään harkitusti lieventää.
– Eikä nykynäkymillä tarvittaisi ainakaan uusia rajoituksia.
Minna Pihlava
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 5/2021.
