Lapsi pyörtyy – missä vika?

Lapsi pyörtyy – missä vika? Kuva 1 / 1

Onko syytä huolestua, kun lapsi tai nuori menettää tajuntansa? Mistä voi päätellä, onko kyseessä tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Kysymyksiin vastaa LL, osastonlääkäri Anita Hiippala Lastenklinikan kardiologian klinikalta.

Kuinka yleistä lasten ja nuorten tajunnan menettäminen on?

– Nuorista aikuisista noin kolmannes on pyörtynyt ainakin kerran elämässään. Lasten ja nuorten tajunnanmenetykset ovat useimmiten tavallisia pyörtymisiä tai hyvänlaatuisia tahdosta riippumattoman hermoston poikkeavaan reaktioon liittyviä tajunnanmenetyksiä.

Mitä pyörtyessä tapahtuu?

– Vartalon lihasjännitys häviää äkillisesti, ja tämän seurauksena henkilö lysähtää maahan. Syynä on riittämätön aivoverenkierto ja siihen liittyvä tilapäinen aivojen energiavaje. Tavallisen pyörtymisen jälkeen tajunta palaa nopeasti ja spontaanisti aivoverenkierron normalisoituessa, eikä tapahtuman jälkeen esiinny sekavuutta. Kouluikäisten lasten ja nuorten pyörtymiset ovat yleensä hyvänlaatuisia.

Millainen on tyypillinen pyörtyilijä?

– Murrosiän pituuskasvupyrähdyksessä oleva nuori. Yleensä tajunnanmenetys kestää tavallisessa pyörtymisessä noin 20 sekuntia. Toipuminen tapahtuu muutamassa minuutissa, ja pyörtynyt on aikaan ja paikkaan orientoitunut heti tajunnan palattua. Huono olo voi toki jatkua pidempään. Yksittäinen pyörtyminen, jolle löytyy luonnollinen selitys, ei edellytä tutkimuksia.

Onko pyörtyily perinnöllistä?

– Tavallinenkin pyörtymistaipumus on usein ”periytyvä”. Valtaosalla pyörtyilijöistä on ainakin yksi perheenjäsen, jolla on sama ongelma.

Voiko tajunnanmenetystä ennakoida?

– Tavallista pyörtymistä edeltävät usein kalpeus, hikoilu, pahoinvointi sekä näön sumeneminen ja korvien suhina. Pyörtymiselle löytyy selvä sitä edistävä tekijä kuten pystyynnousu, pitkäaikainen paikallaan seisominen kuumassa tai ahtaassa tilassa, kipu, jännitys tai veren näkeminen (muun muassa verinäytteen otto tai rokotus). Joskus pyörtyminen voi tapahtua istuma-asennossakin, vaikkapa nuoren katsellessa koulutunnilla videota lääketieteellisestä leikkauksesta.

Entä jos tajunta palautuu hitaasti tai raajat nykivät?

– Tajunnan hidas palautuminen ja paikalliset oireet ovat tyypillisiä neurologisille tajunnanhäiriöille. Kouristusten alkaminen ennen maahan vajoamista, kielen pureminen, ulosteen ja virtsan karkaaminen sekä jälkisekavuus puolestaan viittaavat epileptiseen kohtaukseen. Myös tavallinen pyörtyminen voi aivojen hapenpuutteen takia aiheuttaa toissijaisesti raajojen nykimistä, mutta tämä oire alkaa vasta, kun pyörtyminen on jo tapahtunut.

Voiko kylmä juoma aiheuttaa pyörtymisen?

– Heijasteperäistä eli neurokardiogeenistä tajunnanmenetystä esiintyy kaikenikäisillä lapsilla ja nuorilla. Sitä edistäviä tekijöitä ovat juuri kylmän juoman nopea nieleminen, tukan harjaus, kaulan ja käsivarsien venyttely, virtsaaminen, ulostaminen tai voimakas niistäminen.

Mistä heijasteperäinen tajunnanmenetys johtuu?

– Neurokardiogeeninen tajunnanmenetys johtuu autonomisen hermoston poikkeavasta reaktiotavasta. Tilanteessa, jolloin sykkeen pitäisi tihetä, tulee heijasteperäinen bradykardia eli sydämen hidaslyöntisyys, joka johtaa riittämättömään aivoverenkiertoon ja tajunnanmenetykseen. Jos terveydentila ja EKG ovat normaalit, voidaan tällöinkin tapahtumatietojen ja sukuanamneesin selvittelyn jälkeen todeta, että kyseessä on hyvänlaatuinen tajunnanmenetys.

Milloin pyörtyily on vakavaa?

– Pienellä osalla pyörtyilijöistä oireen taustalla on jopa hengenvaarallinen sairaustila, ja se tulisi tunnistaa. Äkillinen tajunnanmenetys ilman ennakko-oireita voi viitata kammioperäiseen rytmihäiriöön tai muuhun sydänperäiseen syyhyn. Fyysisen rasituksen aikana ilmenevä tajunnanmenetys tai edeltävät rytmihäiriötuntemukset antavat aiheen epäillä sydänperäistä syytä. Erityisen huolestuttavaa on, jos suvussa on esiintynyt nuorten henkilöiden selvittämättömiä äkkikuolemia. Jos pyörtyneellä lapsella tai nuorella on aiemmin todettu sydänsairaus tai hänelle on tehty sydänleikkaus, on perusteellinen kardiologinen tilannearvio erikoissairaanhoidossa aiheellinen.

Millaisella sukuhistorialla tulisi huolestua?

– Suvussa esiintyneet nuorten henkilöiden selittämättömät äkkikuolemat, fyysiseen tai psyykkiseen rasitukseen liittyneet tajuttomuuskohtaukset tai tahdistinhoitoa vaatineet sairaustilat herättävät epäilyn perinnöllisistä rytmihäiriösairauksista, joihin liittyy vakavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä. Niihin liittyy usein sekavuutta tajunnan palattua.

Mitä muita syitä tajunnanmenetyksen taustalla voi olla?

– Murrosikäisillä tulee huomioida myös mahdollinen alkoholin tai huumausaineiden käyttö.

Miten lasten ja nuorten pyörtyilyä tutkitaan?

– Perusterveydenhuollossa selvitetään seikkaperäisesti tapahtuman kulku, suvun sairaudet, lapsen tai nuoren yleinen terveydentila ja otetaan sydänkäyrä (EKG) lepotilassa. Näiden perusteella voidaan luotettavasti erottaa pyörtymisen todennäköinen syy, ja kardiologiset, neurologiset tai psykiatriset jatkotutkimukset voidaan kohdentaa vain pienelle osalle. Jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa tarvitaan vain, jos esitiedoissa, potilaan terveydentilassa tai EKG:ssa ilmenee jotain poikkeavaa. Vain hyvin pieni osa tajuntansa menettäneistä lapsista ja nuorista tarvitsee jatkoselvittelyjä ja -seurantaa erikoissairaanhoidossa.

Mitä erikoissairaanhoidossa selvitetään?

– Esitietojen ja potilaan terveydentilan perusteella erikoissairaanhoidossa konsultoidaan joskus neurologia tai nuorisopsykiatria. Jos epäillään epilepsiaa tai muuta neurologista sairautta, potilas ohjataan neurologille. Toistuvat pyörtyilyt huomiota herättävissä tilanteissa ilman ainoatakaan fyysistä loukkaantumista voivat viitata psykiatriseen ongelmaan.

Miten pyörtyilyä hoidetaan?

– Riittävä juominen, säännöllinen ateriointi ja pyörtyilyä aiheuttavien tekijöiden välttäminen auttavat useimpia. Ennakko-oireiden tunnistaminen mahdollistaa makuuasentoon käymisen sekä jalkojen ylös nostamisen, jolloin vältytään loukkaantumiselta ja mahdollisesti koko tajunnanmenetykseltä. Pohjelihaspumpun käyttö, pakaroiden ja vatsalihasten jännittäminen ja käsien puristaminen nyrkkiin voivat riittää estämään pyörtymisen. Jos oireita on paljon, on tärkeää, että perhe voi ottaa uudelleen yhteyttä hoitavaan lääkäriin, mikäli tilanne hankaloituu.

Entä jos pyörtyily on heijasteperäistä?

– Toistuvan heijasteperäisen tajunnanmenetyksen hoidoksi riittävät samat ohjeet. Nuoria helpottaa usein jo tieto siitä, että kyseessä on tahdosta riippumattoman hermoston poikkeava toimintatapa, jonka kanssa on elämäntapaohjein tultava toimeen, mutta varsinaista vikaa tai sairautta ei ole.

Miten sydänperäistä pyörtyilyä voidaan hoitaa?

– Perinnöllistä rytmihäiriösairautta sairastavan tai sydänvikaisen nuoren rytmihäiriöperäinen tajunnanmenetys hoidetaan yksilöllisesti mm. beetasalpaajalla tai muulla lääkityksellä, katetrihoidolla tai erilaisilla tahdistinhoidoilla taudinkuvan mukaan. Seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.

Rajoittaako pyörtyily elämää ja harrastuksia?

– Epäselvä tajunnanmenetys johtaa ajokieltoon kuuden kuukauden ajaksi. Tavallinen pyörtyminen ei aiheuta ajokieltoa eikä muitakaan rajoituksia. Loukkaantumisriski tulee ottaa huomioon harrastuksissa, mikäli tajunnanmenetykset tulevat ilman tunnistettavia ennakko-oireita.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?