Lapsuuden liikunta heijastuu aikuisiän elämänlaatuun

Seuratasolla tai alueellisella tasolla kilpailleilla miehillä oli korkeampi psyykkinen elämänlaatu.

Lapsuuden liikunta heijastuu aikuisiän elämänlaatuun Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Liikunnan harrastaminen lapsuudessa on yhteydessä enemmän aikuisiän psyykkiseen elämänlaatuun kuin fyysiseen, selviää tuoreesta Reserviläisten toimintakyky -tutkimuksesta. Asiasta kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tutkimuksessa selvitettiin nuorten miesten fyysisen ja psyykkisen elämänlaadun yhteyttä lapsuusajan liikuntaharrastamiseen.

Miehet, joilla psyykkinen elämänlaatu oli korkeampi, olivat kilpailleet joko seuratasolla tai alueellisella tasolla. Etenkin joukkueurheilulla ja extreme-lajeilla havaittiin yhteys psyykkiseen elämänlaatuun.

Liikuntaharrastuksessa lapset oppivat tärkeitä elämäntaitoja, jotka tukevat suotuisaa kasvua ja kehitystä.

– Liikuntaharrastus toimii paikkana, jossa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, tunnesäätelyä, vastuunottoa, tavoitteiden asettamista ja niihin pyrkimistä. Nämä ovat kaikki asioita, joita tarvitaan elämän muillakin osa-alueilla ja jotka antavat valmiuden selviytyä elämän eri tilanteista myös aikuisena, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner tiedotteessa.

Lapsuudessa harrastetun liikunnan intensiteetillä tai kilpaurheilulla ei näyttänyt olevan yhteyttä fyysiseen elämänlaatuun aikuisena. Sen sijaan säännölliset pihaleikit lapsuudessa selittivät parempaa fyysistä elämänlaatua.

Tutkimukseen (Appelqvist-Schmidlechner K ym. Front Sports Act Living 22.4.2021) osallistui 784 miestä, jotka täyttivät liikunta- ja terveyskäyttäytymiskyselyn. Miehet olivat 20–45-vuotiaita.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja UKK-Instituutin kanssa.

Tiiamari Pennanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?