Raudanpuute vaikuttaa haitallisesti aivojen kasvuun ja kehitykseen ja altistaa raudanpuuteanemialle. Raudanpuutteessa ilman anemiaa ravitsemusohjaukseen yhdistetty lisärauta ei kuitenkaan parantanut taaperoikäisten kognitiivisia taitoja verrattuna pelkkään ravitsemusohjaukseen, vaikka lisärautaa saaneilla rautavarastot olivat suuremmat.
Sokkoutetussa, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kokeessa tutkittiin ilman anemiaa ilmenevää raudanpuutetta terveillä 1–3-vuotiailla.
Perheet saivat ravitsemusohjauksen yhteydessä tietoa rautapitoisista ruoka-aineista, raudan imeytymiseen vaikuttavista ruoista ja raudanpuutetta ehkäisevistä ruokailutavoista. Puolet lapsista sai 4 kuukauden rautalääkityksen (6 mg/kg/vrk/2) ja puolet lumetta. Lapsilta mitattiin 4 ja 12 kuukauden kohdalla Early Learning Composite -pisteet (ELC), jotka kuvastavat hienomotoriikkaa, kielellisiä taitoja ja visuaalista hahmottamista ikävakioituna keskiarvona, ja Mullen Scales of Early Learning -pisteet (MSEL), jotka sisältävät lisäksi karkeamotoriset taidot.
ELC-pisteissä havaittiin 4 kuukauden kohdalla 1,1 pisteen ero ryhmien välillä ja 12 kuukauden kohdalla 4,1 pisteen ero. Myös MSEL-pisteet olivat samankaltaiset ryhmien vertailussa.
Alkuvaiheen ferritiinitaso oli 10,0 μg/l ja vuoden kuluttua 22,8 μg/l. Ero ryhmien välillä oli 4 kuukauden kontrollissa 16,9 μg/l ja 12 kuukauden käynnillä 3,9 μg/l. Lisärautaa saaneista kenelläkään ferritiinitaso ei ollut 4 kuukauden kohdalla alle 14 μg/l. Hemoglobiinitasossa ei ollut eroa ryhmien välillä, eikä raudanpuuteanemiaa havaittu seurannassa.
Parkin PC, Borkhoff CM, Macarthur C ym; TARGet Kids! Collaboration. Randomized trial of oral iron and diet advice versus diet advice alone in young children with non-anemic iron deficiency. J Pediatr, verkossa ensin 4.2.2021. doi: 10.1016/j.jpeds.2021.01.073.
Nina Kaseva
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 15/2021.
