Lausunnot kuormittavat perusterveydenhuollon lääkäreitä

Lausunnot kuormittavat perusterveydenhuollon lääkäreitä Kuva 1 / 1

Enemmistö perusterveydenhuollon lääkäreistä pitää lausuntoja tärkeinä, mutta ei pidä niiden laatimisesta. Erityisesti terveysasemilla työskentelevät kokevat, että lausuntoja on liikaa ja niitä tehdään liian monelle taholle.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin lääkäreiden työajan käyttöä sekä kokemusta työstään.

Vajaat 80 prosenttia terveysasemilla työskentelevistä totesi, että ei pidä lausuntojen laatimisesta. Samaa mieltä oli noin 70 prosenttia opiskelu- ja kouluterveydenhuollon lääkäreistä ja reilu puolet työterveyshuollon lääkäreistä.

Noin yhdeksän kymmenestä terveysasemilla toimivista lääkäreistä koki, että erilaisia lausuntoja on liikaa ja niiden laatiminen vie liikaa työaikaa. 70 prosenttia perusterveydenhuollon lääkäreistä kirjoitti itse Kelan B-lausunnot, mutta terveysasemilla lähes puolet lääkäreistä käytti myös sanelua.

Lääkärit arvioivat lausuntojen laatimisen vievän yli kahdeksan tuntia kuukaudessa. Yksittäiseen lausuntoon tai todistukseen kuluva aika vaihteli lausunnon vaativuuden mukaan viidestä minuutista tunteihin.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon lääkäreistä valtaosalla oli tapana kirjoittaa lausunnot valmiiksi samana päivänä, kun on tavannut potilaan. Terveysasemilla ja työterveyshuollossa näin teki noin puolet lääkäreistä.

Työlääntymisen syynä ehkä takkuileva tietojärjestelmä

Tutkimus toi taas kerran esiin lääkärien tyytymättömyyden tietojärjestelmiin. Tutkimuksessa mukana olleet työterveyshuollon lääkärit kokivat kuormittuvansa hankalista tietojärjestelmistä useammin kuin kunnallisessa työterveyshuollossa yleensä.

– Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa hankalat tietojärjestelmät todettiin yleiseksi rasitteeksi lääkärin työssä. Saattaakin olla, että osa lääkäreiden ilmaisemasta lausuntoihin ja todistuksiin kohdistuvasta työlääntymisestä heijastaa takkuilevia tietojärjestelmiä, THL:n erikoistutkija Tuulikki Vehko sanoo.

Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa olisi tavoiteltavaa vähentää todistuksia, joissa ei olennaisesti hyödynnetä lääkärin ammattitaitoa. Esimerkiksi ylähengitysteiden infektioiden kaltaisissa lyhytaikaisissa sairauksissa oma ilmoitus voisi korvata todistustarpeen.

– Joissakin selkeissä tapauksissa todistuksen voisi laatia muu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja, fysioterapeutti, psykologi) tai jatkossa todistus voitaisiin tuottaa lähes automaattisesti hyödyntäen potilastietojärjestelmiä sekä potilastiedon arkistoa Kantaa, tutkimuksessa todetaan.

Reilu puolet työajasta vastaanottoa

Tutkimuksen mukaan lääkärit käyttävät päivittäisestä työajastaan reilut puolet potilaiden vastaanottamiseen. Noin 38 prosenttia ajasta menee tavalliseen vastaanottotoimintaan, 16 prosenttia erikoisvastaanottoihin ja päivystykseen. Loput kuluu paperitöihin, puhelintyöskentelyyn ja kokouksiin.

Lääkärit raportoivat, että kiirettä on melko usein. Terveysasemien lääkäreillä potilaskuormitus oli suurempaa kuin työterveydenhuollossa tai opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa.

Vaikutusmahdollisuudet työtahtiin ja töiden jakamiseen olivat kuitenkin verrattain hyviä, ja organisaation oikeudenmukaisuutta pidettiin myös melko hyvänä.

Tutkimus toteutettiin terveysasemilla, työterveyshuollossa ja opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa yhden sovitun päivän aikana marraskuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui noin sata lääkäriä.

Lähde:
Lääkäreiden ajankäyttö, työolot ja lausunnot perusterveydenhuollossa.

Kirjoittanut:
Miia Soininen
toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lue myös:
Potilastyöhön jää alle puolet työajasta

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi