Lomailijat tuovat resistenttejä bakteereita

Kannat ovat usein ­uudenlaisia, ja käsi­hygienia on kaiken a ja o.

Lomailijat tuovat resistenttejä bakteereita Kuva 1 / 1

Resistenttejä bakteereita tulee aiempaa enemmän ulkomailta, ja niiden torjunta on yksi vaikeimpia tulevaisuuden haasteita. Näin tähdentävät apulaisylilääkäri Reetta Huttunen TAYS:n infektioyksiköstä, ylilääkäri Esa Rintala TYKS:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä ja ylilääkäri Irma Koivula KYS:n infektio­yksiköstä.

Asia nousi esiin, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sai sairaalabakteerin oltuaan sairaalahoidossa Espanjassa.

Reetta Huttusen mukaan MRSA-kannat lisääntyvät väestötasolla, ja koko ajan ilmaantuu uudenlaisia kantoja. Molemmat liittyvät todennäköisesti matkus­tamiseen ja toisaalta myös siihen, että MRSA-näytteitä otetaan paljon. Myös moniresistenttien gramnegatiivisten sauvabakteerikantojen on pelätty ­lisääntyvän ulkomaanmatkaajien myötä.

Perheenjäsenet tutkitaan

Toistaiseksi tilanne on pysynyt suhteellisen hyvänä. Ulkomailta tulleita hoitoon liittyviä infektioita on ollut TAYS:ssa hieman odotettua vähemmän. MRSA-tartuntojen määrä on pienempi kuin vuonna 2011, jolloin niitä esiintyi erityisen paljon. Silti tälläkään hetkellä ei voida olla turvallisin mielin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle MRSA-löydöksiä on ilmennyt hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Tartuntoja ovat saaneet Rinteen tapaan ulkomailla sairaalahoitoon joutuneet potilaat. MRSA on lisääntynyt myös avohoidossa.

– MRSA:n esiintyvyys voi olla suuri myös sen vuoksi, että kantajan perheenjäsenetkin tutkitaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on aktiivinen MRSA:n seulontapolitiikka, Esa Rintala kuvaa.

MRSA-tapauksia kasvattavat myös pistettävien huumeiden käyttäjät, sika­tiloilla työskentelevät ja maahanmuuttajat.

Mikrobilääkkeiden kulutusta seurattava

Yhtä hyvin kotimaasta kuin ulkomailta lähtöisin olevia tartuntoja lisää mikrobilääkeresistenssi. Toinen olennainen ongelma on mikrobilääkkeiden kulutus. Siihen tarvitaan ajantasaista seurantaa.

TAYS:ssa saadaan nyt tietoja anti­bioottien määräämisestä osastoilla sähköisten järjestelmien avulla. Jatkossa ­antibioottien määräämistä halutaan seurata vielä tarkemmin suhteutettuna hoitopäiviin. Digitalisaatiota aiotaankin kehittää lisää hoitoon liittyvien infek­tioiden seurantaan. TYKS:ssa hoitoon liittyvien infektioiden rekisteröintiä on tehostettu potilaskertomusten louhinnalla.

Rintala ja Koivula arvioivat, että infektioriski lisääntyy vastaisuudessa, kun yhä vanhempia ja vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan nykyaikaisin menetelmin.

TAYS:ssa tavallisimpia hoitoon liittyvien infektioiden tyyppejä ovat pinnalliset leikkausalueen infektiot, keuhkokuume ja virtsatietulehdukset.

KYS:ssa näitä ovat puolestaan kliinisesti määritelty sepsis, keuhkokuume, virtsatie­infektio ja veriviljelypositiivinen sepsis.

TYKS:n potilailla on hoitoon liittyen esiintynyt antibioottiripulia, veriviljelypositiivisia infektioita samoin kuin infektioita leikkausalueella ja Clostridium difficile –infektioita.

Lyhythoitoa ja yhden hengen huoneita

Rintala tähdentää, että sairaaloihin pitäisi saada wc:n ja saniteettitilat sisältäviä yhden hengen potilashuoneita. Koivula uskoo, että sairaalainfektioiden torjunta helpottuu, kun sairaaloita saneerataan ja rakennetaan.

– Yksi hyvä keino sairaalabakteerien torjunnassa olisi niin ikään lyhythoidon kehittäminen, muistuttaa Rintala.

Käsihygieniakoulutus on pakollinen kaikille KYS:ssa, koska käsihygienian toteutumisessa on paljon parantamisen varaa seurannan perusteella. Myös käsihuuhteen kulutusta pitää edelleen lisätä, vaikka suunta onkin ylöspäin.

KYS:ssä saadaan tänä vuonna käyttöön uusi käsihuuhteen kulutuksen sähköinen seurantaohjelma, jolla voidaan puuttua asiaan tarvittaessa aikaisemmin ja yksikkökohtaisesti.

Osastojen infektiovastuuhoitajat ovat keskeisessä roolissa hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa KYS:ssa. He toimivat yhdyshenkilöinä infektio- ja sairaalahygieniayksikköön.

Myös TAYS:ssa on vahvistettu osastojen hygieniayhdyshenkilöiden toimintaa. He jalkauttavat infektion torjunnan työkaluja, seuraavat käsihygieniaa ja tekevät havainnointitutkimuksia osastoilla.

Lisäksi hygieniahoitajien ja infektiolääkärien määrää on lisätty viime vuosina TAYS:ssa. Sairaalainfektioiden torjunnan pitääkin olla jatkuvaa toimintaa.

TAYS:ssa käsihygienia on parantunut vuosi vuodelta. Huttunen sanoo, että käsihygienia toteutuu TAYS:ssa valtakunnallisesti arvioiden hyvin, kun katsotaan käsihuuhteen kulutusta sairaanhoitopiireissä. Jos käsihygienian toteutumista tutkitaan havainnoinnin avulla, tulokset eivät ole yhtä hyviä.

Käsidesinfektioaineiden kulutus on koko ajan kasvussa TYKS:ssa. Kuitenkin kirurginen käsien desinfiointi toteutui ohjeistuksen mukaan vain noin 40 prosentissa tapauksista. Rintala korostaakin, että käsihygienian puutteita täytyy havainnoida jatkuvasti. TYKS:ssa seurataan osastojen käsihuuhteen kulutusta intranetissä.

Käsihuuhteen kulutusta pitää seurata

Käsihuuhteen kulutuksessa oli vuonna 2017 ykkösenä oli TAYS, toisena OYS ja kolmantena TYKS.

Niin yliopistosairaalapiirit kuin keskussairaalapiirit ­vertailevat keskenään käsihuuhteen kulutusta.

Vertailu tehdään vuosittain ­somaattisten osaston käsihuuhteen kulutuksesta vuositasolla. Mukana ei ole esimerkiksi ­leikkaussaleja ja poliklinikoita. Yliopistosairaaloiden välillä ­vertailu on tehty vuodesta 2012, viimeksi 2017.

Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 5/2018.

Oletko jo lukenut nämä?