Lonkan tekonivelten uusintaleikkausmäärissä proteesikohtaisia eroja

Komponenttivalinnalla voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin.

Eräisiin sementittömiin kuppikomponentteihin liittyi suurentunut uusintaleikkausriski, havaitsi LL Matias Hemmilä väitöstutkimuksessaan.

Hän kartoitti lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.

Hemmilän mukaan erään tekonivelen liikelaajuutta on yritetty parantaa tekemällä kupista matalampi, mutta huomattiin, että komponenttia käytettäessä päädyttiin useammin sijoiltaanmenon vuoksi tehtyyn uusintaleikkaukseen. Toisen kupin käyttöön taas liittyi suurempi riski tekonivelen irtoamiseen.

– Tekoniveliin kehitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään komplikaatioita ja pidentämään tekonivelten elinkaarta. Kehitystyö on kuitenkin haastavaa ja aikaa vievää. Tutkimuksessani analysoin lonkan tekonivelinnovaatioiden toimivuutta ja tuloksia. Erityisenä mielenkiinnon kohteenani olivat sementittömät kuppikomponentit ja niissä käytettävät polyeteenistä valmistetut liukupinnat, Hemmilä kertoo tiedotteessa.

Tekonivelrekisteriin tallennetaan yli 95 prosenttia kaikista Suomessa laitetuista tekonivelistä. Hemmilä hyödynsi tutkimuksessaan rekisteriin kerättyä tietoa.

– Lisäksi tutkimme tekonivelen erilaisten muoviliukupintojen pysyvyyttä, uusintaleikkausmääriä ja uusintaleikkausten syitä sekä raportoimme tekonivelen varsiosan hajoamisen, mikä on varsin harvinaista, Hemmilä sanoo tiedotteen mukaan.

LL Matias Hemmilän väitöskirja Implant survival following primary total hip arthroplasty With Special Interest in Uncemented Cups and Liners tarkastetaan Turun yliopistossa 28. toukokuuta.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.