Loppuraskauden oksitosiini voi vaikuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteeseen

Tutkimuksessa seurattiin 316 äidin veren oksitosiinipitoisuutta.

Loppuraskauden korkea oksitosiinitaso voi vaikuttaa parantavasti lapsen ja äidin väliseen vuorovaikutussuhteeseen vielä 2–3 vuotta vauvan syntymän jälkeen. Seurantatutkimuksessa todettiin raskaudenaikaisen korkean oksitosiinitason olevan yhteydessä äidin parempaan kykyyn ymmärtää toisten mielentiloja ja niiden vaikutusta käytökseen (ns. mielen teoria). Tämän puolestaan todettiin olevan yhteydessä äidin parempiin vuorovaikutustaitoihin vielä lapsen ollessa 2–3-vuotias. Esiin tuli nimenomaan yhteys loppuraskauden oksitosiinitasoon.

Tutkimuksessa seurattiin 316 äidin veren oksitosiinipitoisuutta raskausviikoilla 12–14 ja 32–34 sekä 7–9 viikkoa synnytyksen jälkeen. Äidin mielen teorian taitoja arvioitiin 7–9 viikon kuluttua synnytyksestä käyttäen neuropsykologista testiä ­(Reading the mind in the eyes test). Vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutus­suhdetta arvioitiin vastaavasti 7–9 viikkoa synnytyksen jälkeen ja 2–3 vuoden kuluttua käyttäen Emotional Availability -vuorovaikutusarviota. Tulosten analysoinnissa ­huomioitiin sosiodemografiset tekijät, äidin ja lapsen ikä, äidin parisuhde ja työtilanne, lasten ja raskauksien lukumäärä, ehkäisymenetelmät ja rintaruokinta. Seuranta­vaiheeseen osallistui 189 äitiä ja lasta.

Lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutussuhteella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi siihen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on tärkeää. Tässä tutkimuksessa todettiin äidin mielen teorian kyvyn toimivan neurokognitiivisena linkkinä hormonierityksen ja vuorovaikutus­käyttäytymisen välissä. Neuropeptidi oksitosiinin erityksen muutos raskauden aikana voi johtaa pysyviin toiminnallisiin muutoksiin äidin sosiaalista toimintaa säätelevissä aivorakenteissa. Se mahdollistaa lapsen tarvitseman hoivakäytöksen heti syntymästä lähtien.

Lähde: MacKinnon AL, Carter CS, Feeley N ym. Theory of mind as a link between oxytocin and maternal behavior. ­Psychoneuroendocrinology 2018;92:87–94.

Kirjoittaja:

Hanna Raaska

lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 22/2018.