Luovuttajaryntäys yllätti sairaalat

Lapsettomuushoidot lahjasukusoluilla alkoivat Katja Ahingon mukaan ennakoitua vilkkaammin.

Luovuttajaryntäys yllätti sairaalat Kuva 1 / 1 Kuva: Marjaana Malkamäki

Lahjasukusoluhoidot ovat nyt käynnissä myös julkisessa terveydenhuollossa.

TAYS ja HUS tiedottivat hoitojen alkamisesta lokakuussa, ja luovuttajahaku alkoi marraskuussa. Samalla alettiin ottaa vastaan ­lähetteitä hoitoihin.

Ensimmäisiä hoitoja on jo tehty. Kumpikin sairaala tarjoaa niin lahja­munasolu-, lahjasiittiö- kuin lahja-alkio­hoitojakin.

TYKS tiedotti aloittavansa lahjasiittiöhoidot tämän vuoden alussa. OYS ja KYS tulevat mukaan lähiaikoina.

Helsingissä ja Tampereella toiminta on käynnistynyt odotettua vilkkaammin.

– Pelkäsimme, ettemme saa luovuttajia riittävästi, mutta yhteydenottoja on tullut todella paljon, kertoo vt. osastonylilääkäri Katja Ahinko TAYS:n hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta.

Samaa sanoo dosentti, erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila HUS:n lisääntymislääketieteen yksiköstä.

– Lahjoittajien määrä on yllättänyt meidät kaikki, ja toiminta on käynnistynyt yli odotusten. Yhteydenottoja on tullut valtavasti, sekä luovuttajien että saajien taholta, Söderström-Anttila ­sanoo.

Kuukauden aikana HUS:iin on ottanut yhteyttä toistasataa luovuttajaksi tarjoutuvaa. Kaksi kolmesta on ollut munasolun, yksi kolmesta sperman luovuttajakandidaatteja.

Tätä ennen hoitoja on tehty yksityissektorilla, jonka kanssa luovuttajista nyt kilpaillaan.

– Moni luovuttaja on kertonut haluavansa luovuttaa nimenomaan julkiselle puolelle, jossa ihmisillä on tasa-­arvoinen mahdollisuus päästä hoitoon, Ahinko lisää.

Valtaosa lähetteistä koskee naispareja ja yksinäisiä naisia

Julkinen sektori tarjoaa nyt lahjasuku­soluhoitoja myös ei-lääketieteellisin ­perustein lahjasiittiöitä tarvitseville yksinäisille naisille ja naispareille. Lääke­tieteellisin perustein lahjasukusolu­hoitoja saavat potilaat, joiden omat sukusolut puuttuvat tai ovat viallisia.

Alkuvaiheessa hoitoihin tulleista lähetteistä valtaosa on koskenut naispareja ja yksin lasta toivovia naisia sekä Helsingissä että Tampereella.

– Moni naispari ja yksin lasta toivova on odottanut pitkään hoitoon pääsyä julkiselle. Se selittänee lähetetulvan. Jatkossa määrä ehkä tasoittuu, Ahinko arvioi.

HUS:iin on tullut noin sata lähetettä tai yhteydenottoa lahjasukusoluhoitoihin ensimmäisen kuukauden aikana.

– Lähetteiden perusteella tarvetta on eniten lahjasiittiöhoitoihin, Viveca Söderström-Anttila kertoo.

Sairaalat eivät aseta lääketieteellisin ja muin perustein hoitoon tulevia eri jonoihin.

– Lähetteet käsitellään ihan aikajärjestyksessä, muuta mahdollisuutta ei ole. Emme voi laittaa lääketieteellistä syytä ei-lääketieteellisen syyn edelle, Ahinko sanoo.

Luovuttajat voivat asettaa ehtoja, kenelle solut menevät, mutta sairaala ei aseta mitään potilasryhmää muita huonompaan asemaan.

Toiminta oli jäissä neljä vuotta

Lahjasukusoluhoidot olivat kokonaan jäissä yliopistosairaaloissa neljä vuotta, kun käytiin kiistaa siitä, keitä voidaan hoitaa.

Sitä ennen TAYS:ssa tehtiin vain lahjasiittiö- ja lahja-alkiohoitoja. Siittiöt ­ostettiin yksityisistä spermapankeista Suomesta ja Tanskasta, kun omaa pankkia ei ollut. Lahjamunasoluhoitoja sai vain, jos oli oma luovuttaja, kuten sisar.

HUS:ssa tehtiin aiemmin vain joitakin yksittäisiä lahjasukusoluhoitoja. TYKS teki lahjasiittiöhoitoja oman spermapankin turvin.

Noin viidennes hedelmöityshoidoista on tehty Suomessa tähän asti lahjasukusoluilla.

– Ehkä kolme prosenttia lahjasuku­soluhoidoista tehtiin aiemmin julkisella sektorilla, Söderström-Anttila kertoo.

Toiminnan aloittaminen ja laajentaminen uusiin potilasryhmiin ovat olleet iso prosessi. Laki vaatii järjestämään esimerkiksi psykologin lahjasukusoluneuvonnan.

– Meillä ei ollut viranomaislupia hoitoihin. Valmistelevaa työtä on ollut paljon, Söderström-Anttila jatkaa.

HUS:ssa toimintaa varten saatiin yksi lääkärin lisävirka, TAYS:ssa lisäresursseja ei tullut.

– Toistaiseksi ei ole tarvinnut karsia muusta, mutta tiukilla mennään. Luovuttajia katsotaan tällä hetkellä osittain potilaslistojen ulkopuolella, Ahinko kuvaa.

Lisää luovuttajia tarvitaan

Kumpikin haastateltava pitää tärkeänä sitä, että hoidot pääsevät nyt toden teolla alkamaan julkisessa terveydenhuollossa. Toiminta lisää tasa-arvoa.

– Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle hoitoon. Tuntui kohtuuttomalta, että myös ne, joilla oli lääketieteellinen peruste hoitoon, joutuivat kärsimään, Ahinko sanoo.

Vaikka luovuttajia on juuri nyt hyvin, tarve on jatkuva.

– Tulemme tarvitsemaan myös lisää luovuttajia, Söderström-Anttila muistuttaa.

Heli Väyrynen

Kuva:
Marjaana Malkamäki

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 5/2020

Oletko jo lukenut nämä?