Magneettikuvaus valtaa alaa eturauhassyövän diagnostiikassa

Etu­rauhasen magneettikuvaus on havaittu käyttökelpoiseksi kynnystutkimukseksi, jonka avulla voidaan välttää biopsia, jos tulos on negatiivinen.

Eturauhassyöpää epäiltäessä otetaan tavallisesti peräsuolen kautta kaiku­kuvausohjauksessa 10–12 neulanäytettä eturauhasesta. Toimenpiteen ongelmia ovat suuren riskin potilaiden alidiagnostiikka ja kliinisesti merkityksettömien syöpätyyppien ylidiagnostiikka. Etu­rauhasen magneettikuvaus on havaittu käyttökelpoiseksi kynnystutkimukseksi, jonka avulla voidaan välttää biopsia, jos tulos on negatiivinen. Positiivinen tulos puolestaan mahdollistaa näytteenoton kohdennetusti.

Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa verrattiin kliinisesti merkittävän syövän löytymistä, kun näytteenotto kohdennettiin magneettikuvauksessa havaittuihin epäilyttäviin pesäkkeisiin tai kun käytettiin standardimenetelmää, näytteenottoa kaikukuvausohjauksessa. Kyseessä oli ns. non-inferiority-tutkimus, ja siihen satunnaistettiin 500 miestä, joilla epäiltiin eturauhas­syöpää kliinisin perustein ja joilta ei koepaloja ollut aikaisemmin otettu. Tutkimukseen osallistui 25 keskusta 11 maasta, joukossa kaksi suomalaista klinikkaa. Miesten PSA:n piti olla alle 20 µg/l, eikä tuumori sormitutkimuksen perusteella saanut olla kasvanut eturauhasen kapselin läpi. Magneettikuvauslöydös oli positiivinen, jos eturauhasesta löytyi PI-RADS-luokan 3, 4 tai 5 pesäke. Pesäkkeistä otettiin kohdennetut näytteet magneetti- ja kaikukuvausohjauksen yhdistävällä fuusiobiopsiatekniikalla. Näytteiden määrän mediaani oli magneettikuvausryhmässä 4 ja standardiryhmässä 12.

Magneettikuvausryhmässä 71 mieheltä ei löytynyt syövän suhteen epäilyttävää eikä koepaloja otettu. Kliinisesti merkittävä syöpä löytyi magneettikuvausryhmässä 95 mieheltä ja standardiryhmässä 64:ltä verrattuna. Mukautettu ero oli 12 % (95 %:n LV 4–20 %; p = 0,005). Kliinisesti merkityksettömiä syöpiä löytyi magneettikuvausryhmässä 23 ja standardiryhmässä 55 (p < 0,001).

Tuumorin suhteen positiivisten biop­sioiden osuus oli magneettikuvaus­ryhmässä selvästi suurempi kuin ­standardiryhmässä (44 % vs.18 %). Koepalojen oton aiheuttamia kompli­kaatioita oli vähemmän magneetti­kuvausryhmässä, mikä kuvastaa ­vähäisempää biopsioiden määrää ja biopsoitujen osuutta. Kliinisesti merkittäviä syöpiä löytyi eniten PI-RADS-luokassa 5 (83 %) ja vähiten luokassa 3 (12 %); luokassa 4 määrä oli 60 %.

Tutkimus osoittaa kiistatta magneettikuvauksen merkityksen koepalojen ottoa edeltävässä riskin arvioinnissa, kun epäillään eturauhassyöpää. Se osoittaa myös näytteiden ylivoimaisen osumatarkkuuden nykyiseen standardimenetelmään verrattuna. PI-RADS-luokassa 3 tarkennus on kuitenkin vielä tarpeen. Huomionarvoista on, että negatiivinen magneettikuvaustulos herättää niin kliinikoissa kuin potilaissakin paljon suurempaa luottamusta kuin standardimenetelmällä saatu negatiivinen löydös.

Lähde: Kasivisvanathan V, Rannikko AS, Borghi M ym. MRI-targeted or standard biopsy for prostate-cancer diagnosis. N Engl J Med 2018;378:1767–77.

Kirjoittaja:

Ossi Lindell

urologian erikoislääkäri

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 22/2018.