Mallit selkeyttivät seurantaa Kanta-Hämeessä

Taulukoidut toimintamallit tukevat kansansairauksien hoitoa ja seurantaa.

Mallit selkeyttivät seurantaa Kanta-Hämeessä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kanta-Hämeen terveyskeskuksissa on ollut viime kesästä lähtien yhdenmukaiset toimintamallit kansansairauksien hoidossa.

Taulukkomuotoon kootut mallit kertovat, mitä laboratoriotutkimuksia tehdään ennen vastaanottoa, jotta käynti sujuisi mutkattomasti, ja kuinka tiheästi seurantakäyntejä tarvitaan.

Ohjeet kokosi työryhmä, jossa oli lääkäreitä ja hoitajia Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kaikista terveyskeskuksista. Työtä koordinoi piirin perusterveydenhuollon yksikkö.

Mallit on tehty Käypä hoito -suositusten ja muun valmiin materiaalin pohjalta.

Kun mallit olivat valmiit, tieto vietiin terveyskeskuksiin koulutusten avulla. Koulutuksissa käytiin aihetta läpi videoiden avulla ja opeteltiin käyttämään taulukkotyökaluja potilastapausten avulla.

– Erityisesti hoitohenkilökunta on palautteen mukaan kokenut hyvänä, että on koottu yhteen paikkaan valmistellun vastaanoton ja seurantakäyntien ohjeet, Kanta-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Tiina Merivuori sanoo.

Yhtenäisten toimintamallien on koettu myös edistävän yhdenvertaisuutta ja parantavan hoidon laatua.

Hoitosuunnitelma näkyy OmaKannassa

Työryhmä on laatinut potilastietojärjestelmään hoitosuunnitelmapohjan, josta voi hyödyntää valmiita fraaseja hoitosuunnitelman teossa. Malli rakentui työryhmän näkemyksiä ja aiempia hoitosuunnitelmamalleja yhdistelemällä.

Se on laadittu Potku-hankkeen materiaalin pohjalta.

Potilas nimeää hoidon tarpeen, tavoitteet ja sen mihin hän sitoutuu. Suunnitelmaan kirjataan lääketieteellisen tiedon lisäksi myös esimerkiksi asumismuoto, toimintakyky ja mahdolliset sosiaaliset etuudet.

Hoitosuunnitelma tehdään, jos hoitaja tai lääkäri katsoo, että siitä on hyötyä. Sitä ei yleensä tehdä kerralla, vaan se rakentuu Merivuoren mukaan vähitellen. Hoitosuunnitelma on OmaKannassa potilaan katsottavissa.

Idea nousi arjesta

Toimintamallien kehittäminen sai alkunsa syksyllä 2017, kun Kanta-Hämeessä aloitettiin sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten yhteiset kehittämisiltapäivät.

– Lean-hengessä oli tavoitteena keksiä ideoita terveyskeskusten palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Merivuori kertoo hankkeen alusta.

Esiin nousi idea pitkäaikaissairaiden hoidon sujuvoittamisesta. Toimintamallien kehittämistä jatkettiin Sitran osin rahoittamassa Huomisen terveyskeskus -hankkeessa. Mallit – tai niiden ensimmäiset versiot – valmistuivat keväällä 2019 ja koulutukset terveyskeskuksissa järjestettiin touko-kesäkuussa.

– Ryhmä oli tosi innostunut työskentelemään asian parissa, koska kehittämisidea nousi heidän arjestaan.

Työryhmä jatkaa kehittämistyötä. Kohteita ovat palvelupolut, hoitosuunnitelman käytön lisääminen ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen.

Minna Pihlava

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 12/2020.

Sairausryhmät, joille toimintamallit laadittiin

› verenpaine

› dyslipidemia

› diabeteksen eri tyypit

› sepelvaltimotauti

› sairastettu sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö

› valtimonkovettumatauti

› krooninen sydämen vajaatoiminta

› eteisvärinä

› munuaisten vajaatoiminta

› rusto- tai hyperplasianivelreuma

› astma

› keuhkoahtaumatauti

› dementia

› keliakia

› uniapnea

Toimintamallit laadittiin myös muutamille lääkehoidoille, muun muassa eräille psykoosilääkkeille ja reumalääkkeille.

Oletko jo lukenut nämä?